Eilen tuli koluttua perusteellisesti sekä Vanhanmyllyn- että Kittelänkoski. Vesi on joessa jo sen verran matalalla, että varsinkin Vanhanmyllynkoski alkoi olla virvelivälinein jo melko toivoton kalastettava. Partahaukia sai nyppiä koukuista lähes joka heitolla, mutta yksi pikkuinen ~ 15 cm taimenkin mahtui joukkoon. Toinen aavistuksen isompikin kävi puraisemassa jäämättä kiinni. Kittelässä heittely onnistui sentään vähän paremmin, mutta eipä ollut liikaa vettä sielläkään. Hiljaista oli sielläkin kalojen suhteen - varsinaisen kosken alueella ei näkynyt elonmerkkejä, todella pitkälle alavirtaan sai rämpiä kalojen löytämiseksi. Ahvenia oli jonkin verran liikkeelä, vain pari kuitenkin siunaantui ylös saakka.
Reissun lopulla sain pari ylimääräistä sydämentykytystä, kun aivan rannasta iski ja lujaa. Viitisen räväkkää syöksyä heti tärpin perään antoi osviittaa jostakin jalommasta kalasta, sen verran vahva kaveri oli kyseessä. Kalan rauhoittuessa alkoi kuitenkin hiipiä pelko persiiseen, ettei vaan olisi koskihauki... Ja vihertorpeedohan se sieltä jälleen kerran paljastui
Painoa hädin tuskin kilon verran, mutta piristi reissua mukavasti.
