Kalakaverit.fi

Yleinen Keskustelu => Ulkomaat => Aiheen aloitti: Murmeli - Joulukuu 12, 2010, 17:14:27 pm



Otsikko: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Joulukuu 12, 2010, 17:14:27 pm
Ruotsissa kesä-heinäkuussa 2009

30.6.2009

Tiistaina iltapäivällä lähdettiin (minä, isoveli ja kaveri) kohti Ruotsia. Päämääränä oli Moskosel, Ruotsin lapissa. Taimenta lähdettiin hakemaan. Luulajan kautta ajettiin Kalixin ja Älvsbyn läpi Arvidsjauria kohti. Isolta tieltä oikaistiin ennen Arvidsjauria kohti Moskosel:iä (jatkossa Moskoselli) johtavalle pienemmälle tielle. Ajeltiin jonku matkaa ja ohitettiin Viståjoen ylittävä silta. Palattiin takaisin ja mentiin sillalle. Sillan alla köllötteli 4-5 kg hauki joka pelästyi ja lähti. Kalasteltiin niillä paikoilla se ilta, muttei kukaan saanut pienehköä haukea tai ahventa kummempaa kalaa. Nukuttiin yö samoilla paikoilla puolen kilsan päässä "isosta" tiestä ja sillasta.

1.7.2009

Aamulla oli mahottoman kuuma teltassa ja ulkona paarmoja ja mäkäräisiä. Mukava alku. Muut nukkui teltassa vielä, kun lähdin käymään kuvauskierroksella ennen kuin vaihdamme paikkaa muualle. Kiertelin ja kuvailin ja jossain vaiheessa menin sillalle. Sillan läheisyydessä oli koskenniska kymmenen metrin päässä sillasta alavirtaan. Yhden kiven päällä odotteli 40 cm harri (pituusarvio). Menin sillan alle ja uittelin pientä vaappua harrin nokan edestä (ainaki kuvittelin, että menivät läheltä), muttei kala välittänyt niistä ollenkaan. Menin sillalle ja sidoin punottuihin mustan uppoperhon (ei itsesidottu). Uitin perhon harrin vierestä ja se kävi näykkäisemässä sitä. Pari uittoa vielä ja perho meni justiin keskeltä ja harri otti kiinni. Kelasin kalan sillalle (3-4 metriä veden pinnasta) ja koko homma oli nopeasti ohi. 35 cm/430 g harri sai vapautensa takaisin.

(http://img20.imageshack.us/img20/4663/img0795i.jpg)
Mukavasti hollilla. Uppoperho nenän eteen ja kala ylös.

Syötiin ja lähdettiin ostamaan luvat Moskosel Campingista. Lupa maksoi viikoksi 250 kruunua ja minulta (alle 18 v) 125 kruunua (jtn. 12 €). Ei paha. Vuosilupa (alle 18 vuotilalta noin) 30 € ja päivälupa jotain 4 €. Kalastusalue on todella laaja ja vuoden aikanakaan ei kukaan ehdi käydä kalassa edes puolella lupa-alueeseen kuuluvista kalapaikoista. Tällä ei nähtävästi tehdä kovin suurta bisnestä Ruotsissa.
Ajelimme jonnekkin Malmesjauren pohjoispuolella kulkevalle pikkujoelle. Mäkäräiset ja paarmat kavereina lähdimme kalastamaan tätä jokea joka edellisvuonna oli ollut antoisa kalakavereilleni. Päivän mittaan karkuutin muutaman pikkutaimenen ja meinas hermot pettää useampaan otteeseen, kun uistin takerteli ja mäkäräiset puri. Paikan valinnassa ei menty ollenkaan hukkaan, jos ei ole aikomusta kalastaa. Kirkas vesi, komeita pieniä koskia ja putouksia yms. siistiä. Vesi oli matalalla ja kalaa tuli huonosti.

Mentiin toiselle joelle parin kilsan päähän. Yhen kilon hauen sain ja muutaman ahvenen omatekoisella liitsillä.

Illaksi ajeltiin jonnekkin joelle x, jonka yli kulkee silta. Makea koskenniska odotteli kalastajaa. Sovittiin että lähdetään kunhan nuotio on pystyssä. Yhdessä välissä muiden huomaamatta luikahdin autolle ja otin virvelin valmiiksi. Laitoin Taildancerin paikalleen ja juoksin koskelle. Heittelin tyhjää ja muutkin oli päässyt pelipaikoille. Kohta huudettiin, että pitäis haavia viedä, kun on iso taimen kiinni. Juoksin sata lasissa auton kautta (hain kameran) muiden luo ja aloin kuvata kalan ylösottoa. No sehän paljastui haueksi (3,5 kg) ja poistin samantien videon, mitä ehdin ottaa. Lopahti innostus siihen ja menin keittelemään perunoita. Ensin kuitenkin piti löytää riuku ja ... Olo oli ainakin kotoisa, kun hirvenpaskoja oli aarin alueella jo useampi kymmenen kiloa. Palasin leiriin ja hoidin tarpeelliset hygieniahommat pois, vaikkei kovin puhtaassa ympäristössä oltukkaan. Palastelin perunat pakkiin ja laitoin kiehumaan. Paistoin makkaran ja tein sellaisen perunamakkaramäskin, jota parempaa ei voi sellaisissa olosuhteissa saada (jos kalanpaistoa ei oteta huomioon). Illalla virittelin pressun varjoksi auringolta ja pystyttelin teltan. Harrit tuikki sillan yläpuolella ja niitä narrattiin, muttei taaskaan päästy kunnolla mukaan. Mentiin alemmas ja ison kallion päällä aloin ottamaan kuvia, kun kamera ei lähtenytkään päälle. Vilkutti valoa ja avasin patterikotelon. Sisällä oli vähän vettä. Kamerakotelo oli kostea sisältä ja kamera oli ollut siellä sisällä ja koko paketti repun pohjalla. Laitoin kameran pattereineen ja muistikortteineen tyhjään muovipussiin ja pussi reppuun. Sain vielä yhden ahvenen omalla perholippa systeemilläni. Kameran vein auton takaikkunalle, jottai kaikki vesi kameran sisältä kuivuis.

2.7.2009

Sääsket oli päässyt telttaan jotenkin ja aamulla niitä oli teltassa ainakin sata. Kaikki muut teltan ovet oli auki, paitsi verkko-ovi, jonka pitäisi olla sääskisuoja. Purettiin leiri ja perunamuusimakkaramäskin jälkeen lähdettiin Abmojoelle, joka laskee Piteåjokeen (Piteåälven). Harjukset otti pintaperhoon ja vaappuun mukavasti, muttei taimenta näkynyt. Päivän suurin harri 37 cm otti vaappuun (ei mun saama kala). Perhokelasta hajos jarru ja kalastus meni vähän hankalaksi. Päätin siirtyä virvelihommiin. Avokela toimi jotakuinkin moitteettomasti ja jossain vaiheessa mulla tipahti virveli veteen. Nostin sen ylös ja siitä alkoi hankaluudet. Kelaus takkuili ja kela rahisi. Purin kelan kaikki osat, mitä irti sain ja puhdistin RUOSTEEN pois. Kela alkoi toimia jotenkuten ja onnistuin kalastelemaan sillä loppuillan. Polarisoidut aurinkolaisini unohdin johonkin. Harria oli tullut hyvin ja lähdimme pois junaradan varresta, jotta saa yölläkin nukuttua. Kävimme Piteåjoella mutkan ja menimme sitten takaisin Abmojoelle, niille paikoille, missä se laskee Piteåjokeen. Tie oli kivinen ja hankala, mutta lopulta päästiin hyvälle paikalle. Grillattiin sisäfile-pihvejä ja tein itelle vähän liikaa makaronimakkaramäskiä. Teltta ja aurinkosuoja laitettiin paikalleen ja uni voitti.

3.7.2009

Nukutti vähän liiankin makiasti ja herättiin neljän aikaan päivällä. Jotain syötiin ja purettiin teltat yms. Testasin kameraan ja se toimi! Otin muutaman kuvan ihan pelkästään kameran kuolleistaheräämisen ilosta. Taimenta alkoi tulla mukavasti lotolla loimulipalla ja volframilipalla, mutta keskikoko oli pientä. Aluksi tuntui mukavalta saada siimanpäähän sitä mitä haettiin (toki pienempää saatiin, mitä tavoiteltiin), mutta jossain vaiheessa alkoi siima venyä joka heitolla. Päivän aikana saatiin jonkulainen kontakti ainaki sataan taimeneen, mutta suurin ei ollut 40 senttiä pitempi. Kela takkuili ja jossain vaiheessa jumitti kokonaan. Väänsin väkisin kampea ja muutama inhottava ääni ja kela alkoi toimi lähes kuin unelma. Ei ollut pehmeä kelaus, mutta samanlainen kova ja rahiseva kuin vanhassa Abu Garciassakin oli. Abmojoki kalasteltiin loppuun asti ja mentiin Piteåjoen puolelle. Kaveri lähti eri suuntaan ja vähän mietitytti, että miten saadaan kerrottua, että milloin lähetään pois. Yli 30 senttinen harri otti pieneen lottoon ja muutaman pikkutaimen sai myös takaisin vapautensa. Oltiin jo takaisin lähdössä kun kaveri ilmestyi pusikosta. Oli käynyt autollakin kattelemassa. Kolme lippaa menetein Abmojoen kivienkoloihin. Kuusamon Volframilipan kolmeen kertaan, kun kahdesti kahlasin sen pois. Ajeltiin parin kilsan päähän Malmesjauresta, missä meillä oli aikomus kalastaa. Pistettiin teltta pystyyn ja söin loput lihapullakastikeperunamakaronimäskit, joka oli mahottoman hyvvää.

(http://img20.imageshack.us/img20/2244/img0955z.jpg)
Abmoälvenia. Lähes joka heitolla taimen kiinni.

(http://img291.imageshack.us/img291/1970/img0913r.jpg)
Ottipeli.

4.7.2009
 
Aamu oli kylmä ja vaatetta tuli laitettua liikaa joen varrella kävelemiseen. Nyt lähdettiin hakemaan isoa taimenta Malmesjauresta. Yhden karikon kohdalla hauki vei Abun Droppenin. Vaihdoin siiman päähän Skitter Popin ja heti otti hauki kiinni. Vajaa kiloinen hauki pääsi takaisin. Toinen heitto ja reilu kiloinen hauki pääsi takaisin. Laitoin kameran jalustalle kuvaamaan ja kolmas heitto. Popperimainen uitto ja 2,5 kg hauki otti popperiin. Kaikki väsytys yms. videolle ja Abun Droppen hauen suusta pois ja hauki takaisin järveen. Muutaman paikanvaihdon jälkeen heitin samaan paikkaan eri suunnasta ja isohko hauki yritti monta kertaa ottaa popperin. Vähän aikaa väsyttelinkin, muttei kala antautunut...vielä. Iso ruskea matalauintinen lotto kiinnosti myös haukea ja taas väsyteltiin. Perzan P13 siiman päähän ja taas hauki kiinni. Nyt tuli rannalle, mutta P13 kärsi. Peräkoukusta lähti yksi haara ja keskikoukusta kaksi haaraa. Lisäksi vaapun perä napsahti poikki. Isoveli sai silläaikaa vajaa 600 grammaisen ahvenen ja kaveri noin 700 grammaisen harjuksen. Iso taimen jäi saamatta, mutta ehkä se sitten joskus. Yksi paikka on tiedossa ja sieltä se ennätys sitten tulee...viimeistään ensi kesänä kun saa autolla ajella...

(http://img20.imageshack.us/img20/4249/img1102e.jpg)
2,5 kg peekolmellatoista (Perza P13)

(http://img268.imageshack.us/img268/1333/img1103t.jpg)
Peräkoukusta lähti yksi haara ja keskikoukusta kaksi haaraa. Lisäksi vaapun perä napsahti poikki.

(http://img33.imageshack.us/img33/5619/img1106n.jpg)
Reissun suurimmat. Harjuksella mittaa 41-42 cm (en muista tarkemmin, kun ei ole oma). 700 grammaa.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Joulukuu 12, 2010, 17:16:32 pm
Pilkillä Ruotsissa marraskuussa
18.11.2009

Kaivelin madot kasvimaasta valmiiksi, jos ei saada kärpäsen toukkia mistään. Joku päivä sitten sain ison satsin morreja valmiiksi testattavaksi. Tarkotus oli viipyä jotain 4-5 päivää reissussa. Kesällä saatiin ihan sopivaa kalaa ja odotukset oli ihan melko kovat. Ei oo vielä isompaa kalaa pilkkillä saatu ja kun kattelin yhtä suomalaista sivustoa, missä kaverit esittelee kookkaampia kaloja, ei tarvinu kauaa miettiä, että lähenkö vai meenkö kouluun. Aamupäivä pakattiin tavaroita ja viiden aikaan iltapäivästä lähdettiin kohti tuttua Moskoselliä (kato aiempi ruotsin reissun raportti). Käytiin kärkkäiseltä hakemassa toukkia ja uudet siimat.

Keli oli melko huono koko matkan, kun tiellä velloi sumu ja vettäki tais tulla välillä. Jossain vaiheessa hiipi epäilys, kun oltiin kemissä menossa, että onkohan siellä edes jäätä. Ruotsalaisten liikenne oli melko rasittavaa pimeällä, kun ne pitävät lisävaloja autoinsa keuloissa ja kokoajan saa olla sammuttelemassa ja sytyttelemässä pitkiä. Siellä on katuvalot vain keskellä kaupunkia ja isommissa risteyksissä yks lamppu. Ajettiin yhestä risteyksestä ohi ja tuli 30-40 kilsaa ylimääräistä. Älvsbyn jälkeen tuli tienreunoihin lumet ja paksu sumu vello tiellä koko matkan. Jossain vaiheessa tien pintaan tuli jäitä ja kohta oli täys talvi. Ehkä sielä sitteki on jäitä.

Joskus yhentoista aikaan illalla tultiin perille. Alettiin nukkumaan autossa ja herätys laitettiin seittemäksi.

19.11.2009

Seittemältä herätti kännykkä ja siirrettiin kelloa vielä tunnilla, kun oli pimeää. Siirrettiin kaheksaksi herätys ja kaheksalta siirrettiin vielä yheksäksi. Aamupalaksi kauratyynyjä ja juissia. Käytiin kattomassa Malmesjauren padon alapuolella olevaa aluetta. Siellä oli vähän jäätä, joka näytti heikolta. Heittelin Abu Garcia Royal Commodore -vavalla ja 0,35 siimoilla lusikoita koskessa. Ei mitään merkkiä kalasta.

Lähettiin autolle ja ajeltiin teitä pitkin Malmesjauren yläpäätä kohti. Yhessä kohassa pysähyttiin ja käytiin testaamassa jäätä. Kantapäällä sai polkaistua reiän, eli ei passaa yrittää jäälle. Silloin tuntu, että miks me nyt lähettiin. Oishan sitä voinu pari viikkoa myöhemminkin tulla, ois saattanu olla kestävät jäät. Lähettiin ettimään paikkoja Abmoälvenin suunnalta, mutta siinä joessa ei ollut jäätä. Ajettiin takasi Malmesjauren padolle ja ajateltiin, että mennään heittelemään jos jäät on tosiaan heikkoja.

Virittelin kaikki hienot lusikkaperhot valmiiksi ja silläaikaa isoveli kävi testaamassa jäätä. Sitä oli ainaki sen 8-10 senttiä paksuimmillaan. Meillä ei ollut kairaa mukana, mutta kirveellä tehtiin reiät. Vettä oli ensimmäisen reiän kohdalla jotain metrin verran ja näkyvyys tosi hyvä. Ei tärppiä eikä kalahavaintoja mulla, mutta isoveli näky jonku pienen sirrin. Vaihettiin paikkaa syvemmälle (3 m). Kolmen aikoihin aloin syömään eväitä ja samalla kalatkin heräs. Sain sieltä sain kaks ahventa (noin 50 g/kpl). Neliältä alkoi jo vähän hämärtämään ja lähdettiin autolle.

Ajeltiin Abmoälvenille ja tehtiin isot tervaskanto tulet. Paistelin broileripullia ja keittelin perunoita. Johonkin yheksään meillä meni nuotiolla ja sitte takasi autolle. Pelattiin Monopoly Eurooppaa isoilla summilla ja hävisin. Yhentoista aikoihin alettiin nukkumaan.

20.11.2009

Yheksältä aamulla herätys. Ajeltiin Malmesjauren padolle ja söin jonku Fazerin kaurapalan aamupalaksi. Samanlaisia jauhopaukkuja tein evääksi, kinkkua väliin. Mentiin suoraan sinne syvemmille vesille ja tein yhden reiän ootto-onkia varten. Ootto-ongeksi virittelin räsänen-värikoukku yhdistelmän ja syötiksi nippu kastematoja. Ootto-onkena käytin isoa pilkkimiseen käytettävää vapaa (kato kuva). Yhden ahvenen sain pilkillä päivän aikana. Lunta satoi kokoaajan ja sitä kertyi ainaki viis senttiä auton katolle. Yhen aikaan lähettiin pois, kun ei ollut kalakaan otillaan.

Ajeltiin Viståjoelle ja siellä tehtiin tervastulet. Paistelin loput broilerit ja pari pottua. Parin tunnin päästä lähettiin ajelemaan kotia. Älvsbyn kautta Haaparannalle, siellä Nettoon ja Netosta pari tölökkiä limsaa. ABC:lla käytiin paskalla ja sieltä lähettiin kotia.
Ei ihan tullut sitä, mitä ootettiin, mutta ei näin heikkoa tulosta ois voinut oottaa. Jotku sanoo, että ensijäillä kala ottaa parhaiten, mutta nyt ei ottanut. Sieltä oli viimetalvena tullut kilosia harreja parikymmentä kappaletta ja ne (pari ukkelia joilla on mökki siellä) on saanu isoja siikoja ja taimenia sieltä. En sano, että en mee ikinä enään tuonne.

(http://img137.imageshack.us/img137/7765/img3999z.jpg)
(http://img180.imageshack.us/img180/3858/img5364.jpg)
(http://img257.imageshack.us/img257/1637/img3611v.jpg)
(http://img256.imageshack.us/img256/9452/img3619f.jpg)
(http://img137.imageshack.us/img137/1797/img3633.jpg)
(http://img682.imageshack.us/img682/7544/img3652.jpg)
(http://img256.imageshack.us/img256/7524/img3681j.jpg)
(http://img180.imageshack.us/img180/9058/img3691.jpg)
(http://img137.imageshack.us/img137/5743/img3702x.jpg)
(http://img211.imageshack.us/img211/3150/img3797u.jpg)
(http://img137.imageshack.us/img137/7171/img3803s.jpg)
(http://img257.imageshack.us/img257/9429/img3842s.jpg)
(http://img180.imageshack.us/img180/5945/img3872.jpg)
(http://img514.imageshack.us/img514/426/img3907o.jpg)
(http://img137.imageshack.us/img137/5415/img3919z.jpg)
(http://img211.imageshack.us/img211/3122/img3924e.jpg)
(http://img257.imageshack.us/img257/4362/img3932i.jpg)
(http://img682.imageshack.us/img682/5985/img3962x.jpg)
(http://img248.imageshack.us/img248/3616/img3974u.jpg)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Joulukuu 12, 2010, 17:24:42 pm
Pilkillä ruotsissa keväällä 2010
Pilkillä ruotsissa

29.4

Torstaina työpäivän jälkeen alettin toteuttaa pidempään mielessä ollut reissu. Suuntana sama Malmesjaure, mutta taas eri vuodenaika. Tavoitteena saada siikaa, harria ja/tai taimenta.

Tavarat pakattiin torstaina ja illalla yheksän jälkeen lähdettiin ajelemaan. Kaupan kautta Tornioon ja sieltä samaa reittiä Haaparanta-Kalix-Luleå-Älvsby-Moskosel. Neljän aikaan aamuyöstä oltiin perillä. Lunta oli metsissä vielä metrin verran. Yöpyminen autossa samassa paikassa Malmesjauren rannalla.

30.4

Aamulla kymmenen jälkeen ylös (kun ei nukuttanut). Ranskanleivällä suurin nälkä pois ja pilkkikamppeet esille. Kävelimme samaan paikkaan Malmesjauren padon alapuolelle, kuin viimekerrallakin. Kurjet lähtivät lentoon heti meidät nähtyään. Lunta satoi kokoajan.
Jäätä oli vähemmän Joessa, mutta se oli monta kertaa paksupaa, kuin syksyllä. Varovasti mentiin jäälle, mutta se oli kestävää ja paksua ihan sulan reunaan asti. Ei tärppiäkään. Kylmä tuli ja nälkä jo ennen sitä. Paistettiin parit juusto ukkopekat ja vaihettiin paikkaa Parin kilsan päähän padon yläpuolelle.

Hanki kantoi jotenkin, mutta välillä lähti jalat alta. Lunta oli harvassa metsikössä vajaan metrin verran ja hankaloitti välillä liikkumista. Lunta satoi. Mentiin jäälle ja löydettiin kallioinen paikka, jossa oli syvää vettä ihan kallioiden ja kivien lähellä. Kairasin lähelle kalliota ensimmäisen reiän. Ensin oli kovaa jäätä kymmenen senttiä ja loppu nelkytsenttiä meni kevyesti. Kirkas vesi ja vettä jään alla noin 1,5 metriä. Kymmenisen minuuttia meni, että pohja hahmottui (pudottelin kärpäsen toukkia pohjalle ja ne näkyivät hyvin).

Laitoin siiman päähän ison Suomi -pilkin ja parinkymmenen sentin tapsin päähän morrin. Ehdin jonkinaikaa uittaa ja pudotin vielä kaksi kärpäsentoukkaa. Kun toukat olivat vajoamassa noin 10-20 sentin päässä pohjasta, tuli oikealta jokin kala ja otti toisen toukista. Tunnistin kalan taimeneksi (runsaat pilkut selässä). Pituutta noin 40 senttiä. Se kävi vielä kerran pyörähtämässä ja sitten lähti. Velipoika sai ahvenen silläaikaa syvemmästä vedestä. Kairasin pari reikää lähelle ja laitoin ootto-onget ja syötiksi matoja ja kärpäsen toukkia. Nälkä tuli ja söin lopun ranskanleivän. Samalla tamppasin lumihankea aarin verran ja vahdin ootto-onkeja. Ei mitään koko päivänä. Märkää lunta satoi.

Seitsemän-kahdeksan aikaan illalla lähdimme järveltä märkinä. Suuntana jokin hyvä nuotiopaikka. Kettukin loikki tien yli ja varmasti nauroi meille. Nuotiopaikka löytyi Abmoälvenin tienoilta. Kaikki pienemmät tiet oli ihan ummessa. Lunta metrin verran. Ei pääse autolla. Leiriydyimme pienen puron rannalle rinteeseen ja sytyttelimme tervasista kannoista ja keloipuista nuotion. Pari tuntia siinä kului. Räntää satoi kokoajan.
Kuorimme perunat ja laitoimme kiehumaan. Porsaan ulkofileet halsterille ja paistumaan. Jälkiruoaksi vielä kananmunia ja johan oli hyvät eväät. Vapun kunniaksi paisteltiin tietysti munkkeja. Rasva taisi olla liian kuuma, kun munkit mustui pinnalta ja raa´aksi sisältä. Oli ne silti hyviä. Ennen kahtatoista alettiin nukkumaan, kun vaihdettiin vain rauhallinen paikka ensin.

1.5

Aamulla ennen kahdeksaa ylös ja abmoävenille. Ajateltiin heitellä perhoa koskessa, kun olivat auki, eikä jäätä ja lunta ollut muualla kuin kivikoilla ja saarissa. Märkää lunta satoi jatkuvasti ihan liikaa. Isoveli sai yhen pienen harrin ja siinä kaikki. Hankikorentoja pyöriskeli vähän jokapaikassa. Heittelin lusikkaa koskessa ihan vaan talvikkotaimen mielessä. Ei mitään taaskaan. Paistettiin taas ukkopekat ja jatkettiin kalastusta. Joskus iltapäivällä oltiin jo ihan liin märkiä ja lähdettiin autolle.

Ajeltiin Vistån (joen) lähistölle ajateltiin jäädä siihen yöksi. Lunta tuli liikaa ja lähdettiin katselemaan parempia paikkoja. Kymmenen-kaksikymmentä kilsaa risteiltiin pikkuteitä pitkin. Silläaikaa, kun oltiin autossa, ei lunta satanut. Löydettiin sopiva hakkuu-aukean reuna, missä oli polttopuuta. Alkoi sataa lunta. Märät kammppeet ylle siinä toivossa, että ne kuivuvat. Solumuovipatjoista (näköpilkinnässä käytettin makuualustana) rakennettiin huono sateensuoja puun juurelle.

Puut palamaan ja potut kiehumaan. Samoin myös loput ulkofileet ja kanamunat. Perunat meinasivat palaa pohjaan, lihakaan ei ollut yhtä hyvää, patonki paloi, ja kanamunakaan ei maistunut niin hyvältä kuin edellis iltana. Kylmä oli kokoajan, kun ei takki kuivunut. Männystä valui ja tippasi vettä kokoajan. Munkkirasvan sekaan satoi puusta vettä ja se rupesi räiskymään. Munkkitaikinaan tippui vettä solumuovipatjan nurkasta. Oli ihan liian kylmä. Kerättiin kamppeet kasaan ja lähdettiin autolle. Vaihdoin kuivia vaatteita päälle ja juuri silloin tulee se ainoa auto, mitä siinä nähtiin. Oikein hiljensi ruottalainen, mutta jatkoi matkaa onneksi. Lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Hyvästeltiin malmesjaure ja koko moskosel. Toivottavasti ei nähdä enään ikinä talvella.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Joulukuu 12, 2010, 17:34:47 pm
Ruotsissa kesäkuussa 2010
15.6 Tiistai

Tiistaina iltapäivällä alettiin pakata tavaroita. Suuntana aluksi Bodenin Svanisträsk, mistä saadaan vuosittain lukuisia monsteritaimenia, sekä suuria ahvenia. Jos kalaa alkaisi tulemaan, viettäisimme järvellä vetouistellen pari päivää. Meillä oli sähköperämoottori ja veneen vuokrasimme sieltä järveltä. Päivä järvellä maksaa 120 kruunua ja vene 130 kruunua. Melko kallista muualle Ruotsin kalapaikoille verrattuna, mutta saalis onkin ihan toista luokkaa (jos sitä tulee).

Ajomatkaa kertyi Oulusta tuonne noin 350 kilometriä, eli melko vähän. Yöllä saavuttiin järvelle ja ilma oli melko loistava. Tyyni järvi, eikä ainoatakaan sääskiä. Paisteltiin makkaraa ja alettiin nukkumaan.

16.6 Keskiviikko

Aamulla kymmenen aikaan ylös. Takana ainaki 7 tuntia huonosti nukuttua yötä. Ajoimme CampSvaniksen pihaan ja sieltä ostimme luvat. Rahat laitettin postilaatikkoon (370 kr.) ja samantien järvenrantaan. Kalastuksen aloitus ajaksi laitettiin klo 15.00. Näin oli pari tuntia aikaa tehdä perunalihapullakananmuna mäskiä ja tankata päivää varten.

Rannassa oli useampi vene ja valitsimme niistä paraskuntoisimman. Veneeseen kamppeet ja systeemit kuntoon. Lähdettiin järvelle. Ensimmäisenä ajeltiin vähän syvempään ja aloitettiin pilkintä. Mulla oli Abu Garcian Royal Commodore - vapa ja siinä avokela. Siiman päässä Nilsmasterin tasari, suurinta mallia. Muutaman minuutin päästä oltiin tuulen mukana seilattu jonkin aikaa ja sitten otti. Vettä oli kymmenisen metriä veneen alla. Kun nostin, tuntui että siiman toisessa päässä oli jotain tosi raskasta. Saalis kuitenkin irtosi melkein heti. Jännittävä alku.

Vetouisteltiin järveä ympäri ja jossain kohdassa kävi jokin isompi kala pyörähtämässä aivan velipojan uistimen vieressä. Yhden saaren vieressä ajettiin rauhassa ja veli näki veneen vieressä ison ahvenen. Heiteltiin sinne päin, mutta eihän se tietenkään ottanut. Kyllästyin pikkuhiljaa kalastukseen ja otimpa nokkaunetkin siinä veneessä. Kylmää pohjoistuulta rupesi puskemaan ja sadettakin tuli välillä. Ajeltiin rantaan.

Hiljaista oli ja käytiinkin tekemässä ruokaa välillä. Lisää vaatetta illaksi mukaan ja takaisin järvelle. Nelisatanen ahven otti parista metristä ja samoilta paikoilta tuli vielä muutama ahven ja pari haukea. Itsekkin näin yhden mörssäriahvenen matalassa, mutta sekin jäi sinne. Neljän aikaan aamuyöstä oltiin rannassa ja kalastuspäivä oli ohi.

17.6 Torstai

Päivällä kahen jälkeen ylös. Ajattelin vielä käydä järvellä heittelemässä, kun tunti oli aikaa. Yhden hauen säikyttelin rannasta, mutta ei sekään napannut popperiin. Seurasi vain perässä.

Palasin autolle ja päätimme lähteä Jokkmokkia kohti. Jospa sieltä löytyis sitten kalapaikkoja. Reilu tunti ajoa ja oltiin Jokkmokissa. Kalastusluvat Team Sportiasta. 3 päivää ja 110 kruunua (sama kuin yksi päivä Svaniksella). Ajeltiin ensin Nautasjåkalle ja sieltä löytyi hyvännäköinen paikka. Tie oli poikki, niin ei päässyt kauemmas autolla. Tulva oli vienyt koko tien, kun siltarumpu ei ollut riittänyt.

Uudet kahluuhousut jalkaan ja pikaisen syömisen jälkeen joelle. Koko joessa oli melko huonosti kalaa, mutta hyviä taimenen oleskelupaikkoja sitäkin enemmän. Kaikki taimenet noin 20-25 cm. Välillä oli tosi hienoja paikkoja, niin kuin oikeassa lohijoessakin, mutta ei kalaa. Kakos meppseillä ja nilsmasterin pienimmillä vaapuilla pyysin.

Yöllä takaisin leiriin ja nukkumaan. Ehkä sitten huomenna tulee isompaa kalaa...

18.6 Perjantai

Aamulla ylös ja kamppeet kasaan (ja haavin jättäminen sinne jonnekkin). Kateltiin kartasta joki, joka lähtee Harrejauresta, laskee lokkejaureen ja siitä Stajnasjaureen. Tarkoituksena kalastaa lokkejauresta lähtevässä joessa (Lokkejokka). Tie kulki joen yli ja joki näytti tosi hyvältä. Kirkasta vettä kohtuu paljon.

Lähdettiin kalastamaan jokea alaspäin. Alussa oli kovaa virtausta ja sitten alkoi pidempi suvanto. Tyhjää täynnä. Suvannon toisessa päässä alkoi sadan metrin mittainen koski, joka laski toiseen järveen. Kosken alussa lähti rannasta joku noin nelkytsenttinen tumma kala ihan vierestä. Jonkin aikaa salmo hornetilla heiteltyäni otti kiinni joku, mutta se ei ollut kova vastus. Nelisatainen harri antautui ja punnittuani ja kuvattuani vapautin sen. Loput koskesta oli tyhjää ja järvellä heittelin hetken aikaa vielä. Rupesi satamaan. Tein ison puun viereen nuotion ja odottelin sateen loppumista.
Hetken päästä lähdettin takaisin ylöspäin. Paluumatkalla löysin metsästä ison hauen pään ja ajattelin ottaa leukaluun mukaan. Leuassa oli rivi hampaita, joista pisimmät ainaki sen kaksi senttiä. Eipä ihme jos kala on vähissä. Sääsket rupes olemaan riesana loppumatkasta, kun hiki puski ryteikössä kompastellen.

Autolla uudet offit niskaan, evästys ja takaisin joelle. Nyt vain lähdettiin autolta ylöspäin. Hienoja koskia riitti kokoajan ja pikkutaimenta alkoi tulla. Niitä oli lähes joka paikassa, paitsi koskien niskoilla. Sitten tuli taas pitempi suvanto ja sen yläpäässä hiipui kalastuinto. Nousin suurimmalle kivelle sääskiä karkuun ja meinasin nukahtaa. Tein vielä nuotion ja istuskelin hetkenaikaa.

Kyllästyin istuskeluun ja lähdin ylöspäin. Silläaikaa veli oli saanut isomman harrin ja joitakin pieniä taimenia. Kosket muuttu ihan täysin. Maisemat oli ihan uskomattomat, kun joki kiemurteli kallioiden välissä. Pikkutaimenta tuli tasaiseen tahtiin ainakin uistimen perässä. Illan ja yön tullen alkoi olla jo kurkkua myöten täynnä pikkutaimenta (tammukkaa luultavasti kaikki). Takaisin autolle ja paikan vaihto. Kattelin kartalta joen joka kulkee kahden ison järven välissä. Ajeltiin joen vierellä kulkevaa tietä joen yläpäähän ja sielä odotti ikävä yllätys, pato. Varmaan 100 metriä korkean padon alapäähän ei edes tieltä nähnyt.

Ajeltiin uuteen paikkaan Skalka-järven rannalle. Sielä nukuttiin yö.

19.6 Lauantai

Aamulla syönti ja auton keula kotia kohti. Jokkmokista bensaa ja jossain soramontulla syötiin eväät lopppuun ja jatkettiin matkaa.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Heinäkuu 16, 2011, 04:16:16 am
Turskaa, sopuleita ja supermarketteja, eli:

Kalareissu Ruotsiin ja Norjaan 11-15.7.2011

11.7
Maanantaina lähtö venähti iltakahdeksaan, kun huomasin ettei meillä oo penniäkään Ruotsalaista rahaa. Ensin POP pankkiin, mistä ei juuri nyt saanut kruunuja (toisin kuin vuotta aimmin). Sitten sieltä Forexille. Vaihdoin 2000 kruunua (228 €). Haaparannan kautta ajeltiin tuttua reittiä Moskoselliin ja siellä kateltiin kartasta uusi paikka. Matkan aikana peruuntui toinen kalareissu ja saatiin lisäaikaa muutama päivä. Leiri laitettiin joen rannalle ja muutamin heittojen jälkeen mentiin nukkumaan.


12.7
Päivällä ylös johonkin aikaan ja vesisateessa ajelessa tuli mieleen, että kun sataa ja viikko on aikaa, niin miksi ei mentäisi Norjaan jäämerelle. Lähdimme ajelemaan pikkuteitä pitkin kohti Arjeblogia. Kaikki kalapaikat merkattiin matkan varrella karttaan. Yhdellä järvellä parisataset ahvenet söivät lottoa ja saatiin reissun avauskalat. Sveafiske -kyltti oli todella monen joen/järven/puron vieressä, joka oli tien läheisyydessä. Tietää siis heti, mikä lupa mihinkin kelpaa. Arjeblogissa haettiin ICA:sta jäätelöt ja lisää juomia, kun alkuperäiset eväät oli vähän vajaat. Kalastuskaupasta ostettiin raskasmetalleja ja muuta tarpeellista turskaa varten. Matkan aikana pysähdyttiin jonkun järven kohdalla ja heiteltiin rannalta järvelle (http://kartat.eniro.fi/m/aWUp4). Taimenta tuli melkein joka heitolla, mutta alamittaista kaikki. Suurin noin 30 cm.

Matka jatkui ja vuoristoisen pätkän jälkeen ohitettiin Fauske (Norjassa vuonon rannalla). Fausken ohi ajettiin muutama kilometri tälle paikalle (http://kartat.eniro.fi/m/aWUpV). Ensimmäisenä veli nappasi pikkuseidin ja turskan. Itse sain myöskin turskan ja sitten otti isompi (toki oikeasti pieni). 1,75 kg turska taipui hetken väsytyksen jälkeen. ;D Muutama turska vielä saatiin ja veljen uistimeen tarrasi joku kala, joka veti siimaa, vaikka räikkä oli lähes kireimmillään. Sytytimme nuotion kalliolle ja paisteltiin turskaa, lihapullia ja keitettiin perunoita. Muutama heitto ja taas veli huusi että nyt viedään siimaa, eikä taaskaan tullut mitään (meritähteä lukuun ottamatta). Illan aikana nähtiin merssä kaikenlaista, mitä ei täällä näe. Pyöriäiset tuhahteli kauempana, lähellä pyöri hylje ja muutama meduusa.


13.7
Seuraava kalastuspäivä oli sateinen. Kolme pohjaan jäänyttä uistinta ja matka kohti ICA Supermarked:ia ja intersporttia. Uistimet oli ihan hirveissä hinnoissa ja muutenkin oli erittäin kallista ruokakaupassakin. Veli osti muutaman lusikan ja lähdimme ajelemaan Ruotsia kohti. Yhdellä aallonmurtajalla oltiin muutaman tunnin ja yksi pikkuturska jäi saaliiksi. Taas jäi kolme uistinta pohjaan. Vesisateen saattelemana lähdettiin jatkamaan matkaa. Yhdellä joella kalasteltiin matkan aikana muutaman tunnin. Taimentärppejä tuli, mutta kalaa ei tullut ylös asti. Jollakin isolla järvellä heiteltiin kovassa tuulessa tyrskyjen sekaan ja sieltä saatiin kolme taimenta, kaikki tosin alamittaisia. Eli siis uusia paikkoja etsimään.

Kartalta katsottiin paikka, joka on tien päässä ja josta on muutaman kilometrin kävely joelle. Thärnbergin ohi ajettiin muutama kilsa (kato viimeinen kuva) ja siellä auto parkkiin tien päähän. Siitä lähtikin sitten jokin polku ja sitä käveltiin ehkä kaks kilsaa. Välillä pysähdyttiin järvellä ja muutaman heiton jälkeen saatiin pikkutaimenet. Polku lähti liian korkealle tunturiin, eikä jokea ollut vielä näkynyt. Tultiin vähän matkaa takaisinpäin siihen kohtaan, mistä kuului kosken kohina (ajateltiin, että polku vie joelle). Kohinaa päin ja edessä alle viisimetrinen puro (http://kartat.eniro.fi/m/aWXBC). Sopuleita juoksenteli kivikolla varmaan ruokaa etsien ja metrisen putoiksen alta tuli taas alamittaista (25-35 cm taimenta).

Lähdimme kalastamaan puroa alaspäin. Aina kun oli vähänkin syvempi kohta, niin sieltä nappasi. Taimenta tuli jatkuvasti, mutta kaikki oli alamittaista. Puro oli yhteydessä muutaman aarin lampeen ja sieltä tuli myöskin taimenta. Yksi sopuli jäi kengän alle vahingossa, kun tuli liian lähelle (käveli polulla vastaan).Sadan metrin matalan pätkän jälkeen, tuli lampare ja siinä puroon yhtyi toinen pienempi. Siitä tuli suurin taimen (35 cm). Aamu seitsemään asti kalasteltiin. Taimen oli samaa kokoluokkaa kokoajan. Yhden suuren putouksen alla oli syvempää ja siinä oli paljon taimenta. Siihen sytytettiin nuotio, paistettiin makkarat ja lähdettiin poies. Ajoimme Sädvvájauren rantaan nukkumaan.


14.7
Iltapäivällä kolmen aikaan uusia paikkoja etsimään, tietenkin ruokakaupan kautta. Suunta kohti kahden jauren välissä kulkevaa jokea ja sinne auto parkkiin. Ensin syötiin ja sitten kalaan. Taimen oli taas sitä samaa kokoa, vaikka vettä olisi ollut paljon isommallekkin. Kalastusta riitti muutamaksi tunniksi. Maantiesillalla tuli sopuli vastaan ja se säikähti. Se lähti juoksemaan takaisinpäin sillan yli, mutta tajusikin häviävänsä, jos olisin ottanut sen kiinni. Ei muuta kuin katse vielä kerran takaa-ajajaan ja sillalta jokeen. Pudotusta oli varmaan 4-5 metrin luokkaa, mutta hyvin se selviytyi. Sopuli uiskenteli rantaan ja katosi kivien koloon.


Nyt lähdettiin ajelemaan kotia kohti ja tarkoituksena oli, että kalastellaan matkan aikana vastaan tulevissa vesissä. Poikkesimme tieltä jollekkin pikkujoelle, josta ei tullut mitään ja jossa ei oikein ollut vettäkään. Muutama hirven mullikka tuli vastaan pikkutiellä, kun jatkoimme kohti Grutaurea (http://kartat.eniro.fi/m/aWiuV). Eka heitolla otti pienimpään lottoon noin kaksisatainen ahven. Ei muuta kuin auto parkkiin ja kalavehkeet mukaan. Muutaman heiton jälkeen noin 30 senttinen siika nappasi harmaaseen lottoon (värit raaputettu pois). Se pääsi karkuun tietenkin, kun annoin liikaa löysiä. Niemennokalta ei tullut kalaa ja menimme seuraavaan poukamaan. Lähes joka heitolla oli kala kiinni (pääasiassa ahventa). Suurin ahven oli joku nelisatanen. Yhdessä vaiheessa tuli siikaparvi ihan rantoja pitkin (suurimmat noin 40 senttisiä). Eivät ottaneet mihinkään. Kävin hakemassa perhot ja heittokohon. Eka heitolla 25 senttinen siika. Välillä tuli ahventa ja taas samankokoinen. Ottivat mustaruskeaan 10 -koon kuulapääpupaan. Isommat siiat eivät kelpuuttaneet mitään. Veli härnäsi perhovehkeiden kans isompaa siikaa, mutta niille ei maistunut. Ilta meni hienosti ja kalaa tuli. Välillä oli pientä, mutta ei sillä väliä. Nukuimme yön järven rannalla.


15.7
Päivällä taas ylös johonkin aikaan suunta Arjeblogiin. Ajateltiin käydä vielä yhdet taimenet ottamassa, mutta se jäi haaveeksi. Hornavan rannassa pyörähdettiin ja siellä oli jonkun toteuttama haltija patsas (tai mikä lie). Siitä otettiin yksi sarvi mukaan. Mietitytti jälkeenpäin, että mikähän kirous siitä tulee, kun järvikin on nimetty Hornavaksi. Yhdellä joella käytiin, mutta siellä ei näkynyt mitään. Arjeblogista löydettiin Frassesin Hamburgerila ja ostimme ateriat. Aika mautonta mössöä, mutta eipä sitä paljon tarvinnut syödäkkään, kun ateriat oli niin pieniä. Joku ruotsalainen nuorimies veti kahta ateriaa, mutta ei siitä sen enempää. ICA:sta haettiin helteisen päivän takia jätskit ja sitten suoraan Suomea kohti. Jossain välissä alkoi edellinen ateria puskemaan ulos ja ei muuta kuin kyykylle pusikkoon. Yhden lipan (nelos meppsi) löysin joesta ja menetettyjen uistinten saldo otti vähän takaisin päin.


Reissussa kertyneitä lukuja:
Ajetut kilometrit 1672
Dieselin hinta ruotsissa Haaparannassa 13,8 kr/litra ja Arjeblogissa 14,38 kr/litra = 1,561 € KALLISTA (luultiin, että se on halpaa)
Dieselin kulutus ylläolevilla kilometreillä 111,5 litraa (6,67 l / 100 km)
Kalastusluvan hinnat (Arjeblog) 60 kr / päivä, 110 kr / 3 päivää, 200 kr / viikko, 400 kr / vuosi
Puhelinlaskuni reissun aikana 0 € (puhelimestani loppui akku ensimmäisenä päivänä, ei viisasta
100 grammaa tavallista kinkkuleikettä Norjassa 30 kruunua (38 €/kilo)

Parannettavaa seuraavaa reissua ajatellen, jos toteutetaan samanlainen reissu:

1. Jäämerelle ei kannata lähteä kalastamaan punotuilla siimoilla, jonka vetolujuus on 10 kiloa, jota on puolalla noin 30-40 metriä ja jonka jälkeen tulee pohjasiimana monofiilit, jonka vetolujuus on 5 kiloa. Pikkulotolla sai heitettyä punotut puolalta, siten että tulee pohjasiimat vastaan.
2. Tunturissa kävelemiseen kannattaa ostaa jotkut paremmat kengät kuin croksit.
3. Kannattaa vähän suunnitella reissua ennen kuin lähtee esim. se tuli huomattua että kannattaa ottaa toinenkin vapa 5-15 grammaisten heittelyyn tarkoitetun lisäksi.
4. Pohjaan jätettävää rautaa kannattaa olla tarpeeksi, ettei tarvi Norjan puolelta ostaa niitä tuplasti kalliimpia, jotka jää silti pohjaan.
5. Jos punnitsee kalaa, ei kannata unohtaa kalapuntaria kivelle.
6. Kannattaa siltikin ottaa niitä kuvia ja videoita paljon, vaikka se alkuun tuntuu tylsältä. Niitä on mukava katsella jälkeenpäin.
7. Edelliseen liittyen kannattaa laittaa muistikortti tietokoneesta takaisin kameraan, sillä muuten se jää kotiin, niin kuin nyt kävi.
8. Ei välttämättä kannata mennä semmoiselle paikalle, missä on monta kertaa käynyt ja mistä ei itse hyvin saanut kalaa. Siellä saattaa olla puolijoukkueteltallinen lihavia ruotsalaisia. Varsinkin jos joen rantaan pitää ajaa erittäin kivistä tietä pitkin muutaman kilometrin, niin kannattaa miettiä ensin hetken aikaa.
9. Mieti hetken aikaa, haluatko varmasti ottaa sen perhovavan mukaan, varsinkin jos et ole sitä koskaan kokeillut. Yli metrinen vapaputki on inhottava kantaa tunturissa, erityisesti jos joudut pusikoissa liikkumaan.
10. Ota ruokaa tarpeeksi mukaan, ettei tarvitse laukata Marketeissa!


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Elokuu 14, 2012, 00:16:30 am
Huomenna aamulla lähtee auto käyntiin Oulusta ja rattia kääntelemällä ja kaasua polkemalla kuski ja matkustajat löytävät itsensä jostain Arjeplogin seudulta. Toivottavasti tulee iso, yli 430 grammainen, harjus mitä on tullut jo kolme kappaletta kolmesta eri paikasta. Ei mee enkka rikki, vaikka miten yrittää.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: turpiini - Elokuu 14, 2012, 12:20:29 pm
Kireitä siimoja! Samanlaista rapsaa ootellessa mitä tähänki asti on tullu ;)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Elokuu 21, 2012, 02:13:26 am
Kalareissu Ruotsiin ja Norjaan 2012

14.8 Tiistai

Aamulla kello yhdeksän lähdettiin Oulusta ajelemaan Arjeblogia kohti. Torniossa syötiin ABC:llä lounas ja niillä eväillä mentiin Arjeblogiin asti. Lämmintä oli noin 22 astetta ja taivas lähes pilvetön. Itikoita ei ollut sen vertaa, että olisi offia kaivattu. Ensimmäinen yö nukuttiin Grutauren rannalla. Siiat tuikki ahkerasti, mutta niitä ei saanut tarttumaan perhoon. Oli liian suurta tarjottavaa ilmeisesti ja muutenkin suurin osa tuikeista oli liian kaukana perhovälineillä heitettäväksi. Kokeilin heittokohon kanssa. Ei parantunut ottihalut ja jätin perhostelut.

(http://i11.aijaa.com/b/00426/10751769.jpg) (http://aijaa.com/0042610751769)
Grutaure

Heittelin omatekoista lippaa samalla paikalla, missä edellisenä kesänä käytiin. Ahven tarrasi kiinni ja heti tunsi, ettei ollut ihan samaa luokkaa mihin on tottunut. Noin 300 grammainen ahven oli kiinni ja ehkä kymmenen kalan parvi tuli perässä. Ahven irtosi ja heti oli koko parvi lipan kimpussa. Otin ahvenen ylös ja heitin heti uudelleen. Toinen samankokoinen nappasi ja molemmat C&R. Kolmas ahven oli varmasti yli 400 grammainen, mutta sekin pääsi takaisin uimaan. Ilta alkoi hämärtyä ja syönti hiipui lähes nollaan. Kaverit oli saaneet ahvenia joitakin ja siiat oli ottaneet perhoon, muttei niitä tullut haaviin asti. Ei käynyt mitään pinnassakaan enään ja oli aika siirtyä leiriin. Nuotioon keräsin puita ja jostain läheltä lähti varmaan metso lentoon, kun oksat vain katkeili. Mitään ei silti näkynyt, kun oli liian tiheä metsä. Iltapalana sai kelvata suolalohella höystetty leipä. Ei siihen muuta tarvinutkaan. Onnellisena ryömin uuteen Retki-merkkiseen makuupussiin, jonka olin ostanut pari päivää aiemmin. Ajattelin, että nyt tulee hyvät unet, kun on hyvä makuupussi.


15.8 Keskiviikko

En ehtinyt viittä tuntia nukkua, kun heräsin siihen, että makuupussin vetoketju oli auennut keskeltä. Kyllä tuli kallis yö, jos 40 €:n makuupussilla saa viisi tuntia nukkua. Hornavan Hotellissa maksoi 400 kruunua yö. Olisi sieläkin saanut halvemmat unet. Muutama ylimääräinen herätys siinä tuli ja aamulla aurinko porotti niin kuumasti, että ei teltassa pystynyt olemaan. Ulos vain ja nuotiota sytyttelemään. Keitetyt perunat ja paistettu lohi maistui ihan hyvältä. Ruoan jälkeen pikainen uimareissu järveen. Kerättiin kamppeet ja vaihdettiin paikkaa.

(http://i4.aijaa.com/b/00120/10751770.jpg) (http://aijaa.com/0012010751770)
(http://i9.aijaa.com/b/00559/10751771.jpg) (http://aijaa.com/0055910751771)
Vuoggatjalmarijaure

Ajettiin jonkin matkaa, kun tultiin Ringselet -nimiseen paikkaan. Siinä on tien alta kulkeva joki, joka yhdistää kaksi järveä. Näkyvyys oli jotain 5-6 metrin luokkaa, eli ihan riittävästi. Ei tullut kalaa ja jatkettiin matkaa. Vuoggatjålmjaure laskee johonkin järveen ja siinä on noin puolen kilometrin koskipätkä. Lämmintä oli 24 astetta ja pikkutaimenta tuli lipalla ja perholla. Oli kaverilla ollut isompikin kiinni, mutta oli irronnut melkein heti. Kalastin järven puolella melko kaukanakin joesta, mutta siellä oli tyhjää. Liekkö liian lämmintä keliä, kun kalaa tulee vain koskesta. Taas meni leivän kanssa suolalohta ja paikkaa vaihdettiin.

(http://i8.aijaa.com/b/00332/10751772.jpg) (http://aijaa.com/0033210751772)
Kuoletisjaure

Illasta tultiin Kuoletisjaurelle. Alkuilta meni hyvin, mutta sitten alkoi sääsket valtaamaan ilmatilaa vähän liikaa ja meinasi mennä hermot. Onneksi ne pyrki vähemmän naamalle tulemaan, eli ei kuitenkaan hirveästi haitannut. Kalaa ei tullut ollenkaan ja riisin ja nötkötin voimin mentiin nukkumaan.

(http://i6.aijaa.com/b/00659/10751773.jpg) (http://aijaa.com/0065910751773)
Tunturikoivu Kuoletisjaurella


16.8 Torstai

(http://i8.aijaa.com/b/00430/10751786.jpg) (http://aijaa.com/0043010751786)
(http://i4.aijaa.com/b/00481/10751787.jpg) (http://aijaa.com/0048110751787)
Kuoletisjaure aamulla

Aamulla ylös taas liian kuumasta teltasta ja kyllä silmät lepäsi, kun näki peilityynen järven. Jopa muutama tuikki näkyi ja kaveri yritti heittää perhoa. Kokeilin upottaa lippaa ihan pohjaan. Heitin kuusamon volframilipan mahdollisimman kauas ja odotin minuutin. Millään tavalla ei tullut kalaa, eli paikanvaihto oli mielessä päällimmäisenä. Vettä oli yhdessäkin kohdassa heti viisi metriä. Pystyjyrkkä kallio alkoi heti parin metrin päästä rannasta. Kala ei ottanut mistään kerroksesta ja järvi vaikutti liian hiljaiselta.

(http://i1.aijaa.com/b/00597/10751788.jpg) (http://aijaa.com/0059710751788)
Peikonhammas matkan varrella

(http://i2.aijaa.com/b/00848/10751789.jpg) (http://aijaa.com/0084810751789)
Maisemaa

Uudeksi suunnaksi valikoitui Jäämeri Norjassa. Junkerdalin puiston (tms.) kohdalla kulkee silta jonkun lohijoen yli. Poikettiin siihen sillalle, ja siinä oli joitakin pieniä lohenpoikasia napsimassa ohikulkevaa tavaraa. Jonkinaikaa ihteteltyämme Joku hoksasi katsoa suoraan sillalta alas ja siellä siltapilarin vieressä oli vähintään 2 kilon taimen! Alkoi liian pahaa tekemään, kun lupiakaan ei ollut että oli pakko lähteä pois siitä ja jättää kala.

(http://i1.aijaa.com/b/00310/10751790.jpg) (http://aijaa.com/0031010751790)
Meritaimen

(http://i4.aijaa.com/b/00900/10751795.jpg) (http://aijaa.com/0090010751795)
(http://i1.aijaa.com/b/00401/10751796.jpg) (http://aijaa.com/0040110751796)
Joki matkan varrella

Norjassa seikkailtiin jonkin aikaa kalapaikkaa etsien ja lopulta päädyttiin samalle kalliolle, missä oltiin edellisvuonna oltu. Tie oli todella kapea ja kulki välillä ihan kallion reunalla. Jostain löytyi sitten paikka autolle ja siinä kohtaa oli tien ainoat paskakasat. Lehmän lantaa näytti olevan. Haisihan se pahalle, mutta ei siinä autolla asuttukaan vaan kannettiin tavarat jonkin matkan päähän kalliolle.

(http://i4.aijaa.com/b/00954/10751797.jpg) (http://aijaa.com/0095410751797)
Maisemaa Norjassa

Aloin keittelemään ruokaa ja juuri kun olin saanut perunat kiehumaan, kaverilla oli kiinni. Kolmekiloinen turska väsyi ja se vedettiin rannalle ruoaksi. Menin takasi nuotiolle, kun huomasin, että perunat oli palaneet pohjaan ja veistelin jokaisesta perunasta palaneet pois. Jalostajan lihapullakastikkeessa meni palanutkin peruna ihan nätisti eikä maistunut edes palaneelle. Vähän teki pahaa olla syömässä samalla aikaa, kun kaverit kiskoo turskaa. No, ei ne kalat kuitenkaan loppuneet. Kaverit veti silläaikaa kaksi kolmekiloista, yhden kaksikiloisen ja yksi kaveri sai elämänsä ensimmäisen makrillin. Menin itsekkin kalliolle heittelemään. 690 g makrilli otti Lastusen häjyyn ja kohta tuli toinenkin, vähän pienempi. Yksi kaveri sai vielä pari makrillia ja muut taisi ottaa joitakin pikkuturskia. Syönti hiljeni joksikin aikaa. Paisteltiin makrilli filettä pannulla. Se maistui vähän lohelle...tai hauelle... mutta näytti sen liha kyllä tonnikalaltakin... Mitä kalaa se sitten onkaan, mutta olihan se makrilli tuoreeltaan melko hyvää.

(http://i10.aijaa.com/b/00601/10751802.jpg) (http://aijaa.com/0060110751802)
(http://i8.aijaa.com/b/00129/10751801.jpg) (http://aijaa.com/0012910751801)
Sieltä ne tulee

(http://i3.aijaa.com/b/00659/10751798.jpg) (http://aijaa.com/0065910751798)
Kaverin eka makrilli

(http://i11.aijaa.com/b/00255/10751799.jpg) (http://aijaa.com/0025510751799)
Mun eka makrilli

Menin viimevuotiselle ottipaikalle ja muutaman kerran näki kun kelasi lusikkaa pintaan, että joku kala pyörähti lusikan takana. Kerran vilahti noin kuuden kalan parvi, mutteivät ottaneet. Näyttivät kiertävän rannan tuntumassa edestakaisin. Jokin aikaa meni ja kaverilla otti joku iso kala kiinni. Räikkä huusi melko juhlavasti, kun ei keveillä välineillä uskaltanut pistää kalalle liikaa vastaan. Useita pitkiä syöksyjä ja kala tuli pintaan. Hyvänkokoinen (3,34 kg) pallas koukattiin ja sitä ihmeteltiin pitkään. Eihän se mikään valtava ole, mutta normi heittokalastusvälineillä se antaa kyllä ihan hyvän vastuksen. Jossain vaiheessa kuului selän takaa kopsetta ja menin katsomaan, että mitä siellä tiellä oikein menee. Iso lauma nuoria nautoja jolokutti tietä pitkin ja jäivät parveilemaan siihen auton viereen. Muutama tumma pahanhajuinen kasa siihen ilmestyi lisää ja elukat haisteli ja nuoleskeli auton kylkeä. Menin ajamaan ne pois, etteivät tuhoa mun autoa. Nuoriso kun on välillä vähän arvaamatonta.

(http://i7.aijaa.com/b/00476/10751803.jpg) (http://aijaa.com/0047610751803)
Kaverin pallas

(http://i4.aijaa.com/b/00769/10751804.jpg) (http://aijaa.com/0076910751804)
Lehmät

Pari tuntia kului ja muutamia kertoja tuli pallas lusikan perässä ihan pintaan. Olivat samaa kolmen kilon luokkaa, kuin aiempi. En tiedä onko pyöriäisten ilmestymisellä mitään yhteistä pallasten kanssa, mutta aina kun pallas tuli perässä, niin pyöriäinen oli lähellä. Tosin joka kerta vedin vauhdilla lusikan pintaan, ettei pyöriäinen tartu koukkuun. Sille ei kyllä olisi voinut tehdä mitään ja oli parempi antaa tietä. Iltahämärässä istuskelin kalliolla ja mulla oli lusikka juuri vajoamassa. Olin ajatuksissani, kun juuri mun kohdalla parikymmentä metriä rannasta kävi pyöriäinen pinnassa. Säikähdin melkoisesti, kun muuten oli ihan hiljaista ja sitten joku tuhahtaa siinä nokan edessä ja uistin on vedessä. Melko velmu otus oli, kun ei sitten muuten enään noussut pintaan ja kävi vain säikäyttämässä.

Ilta hämärtyi ja heittelin kultaista, mustaselkäistä 22 gramman moresildaa. Joku tarttui kiinni ja heti alkoi räikkä laulamaan. Kymmenen sekuntia se huusi ja sitten kala onneksi pysähtyi. Pumppasin kalaa pintaan ja kohta se lähti uudestaan. Kolme-neljä kertaa se lähti ja sitten tuli pintaan. Siiman päässä oli PALLAS! Koukkasin varovasti suupielestä tämän lätyn ja muutaman kuvan jälkeen päästettiin takaisin. Pari minuuuttia kului ja 3,46 kg kala häipyi meren syvyyteen. Muuta kalaa ei sinä iltana sitten tullutkaan, eikä kyllä olisi edes kaivattu. Päivän aikana Croksit kului puhki päkiän kohdalta. Myöskin sukkiin tuli reiät kalliolla juostessa edestakaisin toisten kaloja kattelemassa ja paikkoja vaihdellen.

(http://i7.aijaa.com/b/00934/10751805.jpg) (http://aijaa.com/0093410751805)
Mun pallas

Meillä oli tarkoitus ajaa illan mittaan takaisin Ruotsiin, mutta kun oltiin jo suunnitelmista niin monta tunti menty yli, niin alettiin miettimään yöpymistä Norjassa. Siinä tuli mieleen, että miksi ei nukuttaisi taivasalla, kun ei yhtään itikkaakaan ole vielä näkynyt. Jokaiselle katottiin jonkunlainen kouru, ettei pyöritä mereen. Ilma oli niin kirkas, että ilman lamppuakin olisi pärjännyt. Tähtitaivas näkyi silmissä, kun uni kolahti otsaan.

17.8 Perjantai

(http://i11.aijaa.com/b/00414/10751807.jpg) (http://aijaa.com/0041410751807)
Aamu

(http://i4.aijaa.com/b/00785/10751808.jpg) (http://aijaa.com/0078510751808)
Tyven vuono

(http://i10.aijaa.com/b/00960/10751809.jpg) (http://aijaa.com/0096010751809)
Meritähti

Aamulla kahdeksan aikaan oli taas jo niin lämmintä, että ei voinut makuupussin alla nukkua. Yön aikana heräsin siihen, kun pyöriäinen käväisi rannan läheisyydessä mölisemässä. Kerran meni naamalla joku pieni elukka, mutta muuten yö meni kyllä hyvin. Vuono oli lähes peilityyni. Yksi pieni turska siitä vielä otti ja ongin meritähden kuvattavaksi. Niitä oli näköjään ranta täynnä, mutta illala ei tullut ensimmäistäkään ylös. Sitten tuli myöskin joku punavalkoinen koppa, joka hajosi kuin kananmunan kuori, kun se putosi kalliolle. Heti aamusta taivaalla pyöri hornetit. Ei tarvinut pelätä nukahtavansa, oli niissä sen verran meteliä. Pakattiin kamppeet ja lähdettiin ajelemaan Ruotsiin päin. Fauskessa oli pakko käydä Ica Marketissa. Ostin pari pulloa limsaa ja jonkun ranskanleivän näköisen Ciabatta -leivän. Oli siinä vaiheessa niin nälkä ja jano, että ei siihen leivän päälle muuta tarvittu. Puolikas leipä meni hetkessä ja olo vaihtui parempaan suuntaan. Norjalaiset lienevät tottuneet outoihin turisteihin. Itse olisin kyllä saattanut ottaa valokuvan porukasta, joka vetää pelkkää leipää meren rannalla.

(http://i5.aijaa.com/b/00048/10751810.jpg) (http://aijaa.com/0004810751810)
Fauskea

(http://i2.aijaa.com/b/00187/10751811.jpg) (http://aijaa.com/0018710751811)
Maisemaa matkan varrelta

Käväisimme katsomassa sitä taimenta siellä lohijoella, mutta eihän se tietysti enään siinä ollut. Ajeltiin Arjeblogiin ja tankattiin dieseliä 273 kruunulla (18 litraa). Käytiin frassesissa pitsalla ja valehtelematta voin sanoa, että oli yksi elämäni parhaimmista pitsoista, tosin tässä oli nälkä erittäin hyvänä mausteena. Seuraava päivä oli tarkoitus viettää sellaisella paikalla, missä menisi koko loppuaika. Leiripaikaksi valikoitui joki, mikä kulki tien alta. Siinä oli molemmin puolin pieni lampare ja päätettin rakentaa telttasauna ihan tien varteen. Kyllähän ruotsalaiset katteli pitkään, kun saunaakin lämmitettiin kolme tuntia. Aika hyvin löytyi puuta sähkölinjan alta, mitä oli vähän aikaa sitten karsittu. Sauna rakennettin joen penkalle siten, että jalat oli sunnillen kiukaan pinnan tasalla ja tilaa oli juuri sen verran mitä tarvittiin. Saunasta tehtiin neliön muotoinen ja mahdollisimman matala, että saa vähällä vedellä hyvät löylyt.

(http://i5.aijaa.com/b/00848/10751817.jpg) (http://aijaa.com/0084810751817)
Saunaranta

Lopulta heitettiin häkälöylyt ja kasteltiin hiillos kokonaan. Pressut vedettin kehikon päälle ja saunominen alkoi. Ensimmäisten löylyjen jälkeen hypättiin jokeen. Kymmenen vuoden tauon jälkeen pääsi pressusaunaan ja olo oli kuin valtavan lohen saaneella kalastajalla (ehkä). Pesuaineet niskaan ja sillalta jokeen. Olo koheni hetkessä, kun sai hiuksetkin puhtaaksi. Melkein viisi päivää meni pesemättä ja kyllähän suomalainen haisee, kun lämpötilakin keikkuu lähes hellelukemissa joka päivä. Kesken saunomisen alkoi satamaan, mutta eihän se haitannut, kun oltiin sateelta suojassa saunassa. Kiuas heitettiin ihan kylmäksi ja saunominen piti lopettaa.

(http://i5.aijaa.com/b/00847/10751818.jpg) (http://aijaa.com/0084710751818)
Kiuas

(http://i6.aijaa.com/b/00082/10751819.jpg) (http://aijaa.com/0008210751819)
Sauna

Jonkin aikaa vielä tuli vettä ja sitten mentiin kehittelemään jonkinlaista iltapalaa. Nakit ja keitetty kananmuna meni leivän kanssa ihan hyvin. Lisäksi lämmitin veden ja laitoin veteen pussillisen jotain valmista kaakaota. Pystytimme teltat melkoisessa hyttysparvessa ja torkahdimme yöksi.

18.8 Lauantai

Aamulla oli taas kuuma ja avasin teltan "oven". Vedin sääskiverkon oviaukon eteen, mutta mäkäräiset tuli läpi ja niitä oli kohta teltta pullollaan. Pakko sieltä oli häipyä, kun ei siellä enään untakaan saanut. Purettiin leiri ja käytiin vielä kertaalleen uimassa. Ei tuntunut vesi enään niin lämpimältä, kuin illalla. Lähdimme ajelemaan Arjeblogia kohti. Ennen kylää pysähdyttiin jossain järvellä mistä kulkee silta yli ja salmessa virtaa vesi järvestä toiseen. Kala kävi pinnassa ja niitä pintomisia olemaan enemmänkin. 30 cm harri otti johonkin Caddikseen. Muutama pienempikin tuli, mutta into laantui kun kalat oli pieniä ja nälkä alkoi hiipimään. Kauempana kävi joku kunnon harri (ilmeisesti) pinnassa parikin kertaa. Sinne ei yltänyt millään heittämään ja lähdettiin jatkamaan matkaa.

Käytiin Ica marketissa ja poikettin johonkin järven rantaan syömään. Sielläkin oli mäkäräisiä ja oli pakko jatkaa autossa. Kotimatka meni välillä unessa ja välillä valveilla. Siitä ei enään jäänyt kerrottavaa. Paitsi yksi aitajuoksijaporo tuli vastaan. Ajateltiin, että annetaan karttakirjalla vähän vauhtia, mutta sehän loikkasi kaiteen yli ketterästi. Aita olisi kyllä kaatunut, kun koparat vähän kolahti kaiteeseen.

Ensi kerralla mennään suoraan Norjaan ja jätetään pikkukalojen pyynti kokonaan pois. Kyllä siellä Norjassa näkee kaikenlaista samana päivänä, mitä Suomessa ei


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Igors - Elokuu 21, 2012, 07:59:32 am
Aivan loistava raportti, mitä muuta tuohon voisi sanoa, KIITOS.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Matzq - Elokuu 21, 2012, 13:23:36 pm
Kylläpäs on mahtavia kuvia, ja hyvää tekstinpätkää myös... Kiitos munkin puolestani, oli ilo lukea :)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: anssal - Elokuu 21, 2012, 14:13:06 pm
Oli typerää tai ei kommentoida toisen kirjoittamista/rapsan tekoa niin loistavasti koottu kokonaisuus ja miellyttävä lukea. Kiitos. (taisi mennä hetki tuon rapsan tekemiseen???) :)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: A.V. - Elokuu 21, 2012, 14:31:08 pm
Hienoja kaloja! Kuinka laajalla alueella Norjassa liikuitte?


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Elokuu 21, 2012, 14:53:11 pm
(taisi mennä hetki tuon rapsan tekemiseen???) :)
Joo. Aloitin sunnuntaina. Meni muutaman tunti ja maanantaina vielä joitakin tunteja. Onhan se itselläkin mukava jälkeenpäin muistella kun ei kaikki kuitenkaan jää mieleen. Ensivuonna sitten lisää.


Hienoja kaloja! Kuinka laajalla alueella Norjassa liikuitte?
Ei me oltu muualla kuin Fauskessa. Sinne ajettiin Ruotsista suoraan, eli ei tullut paljon mutkaa.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Tonnikala85 - Elokuu 21, 2012, 15:27:23 pm
Kerrassaan mahtava raportti hyvien kuvien kera. Oikein mukavaa luettavaa :)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: turpiini - Elokuu 21, 2012, 17:34:41 pm
Samaa mieltä edellisten kanssa, loistoraportti!
On kyllä huikeita maisemia, ei voi muuta sanoa, ja hienoja kalojakin.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Marraskuu 17, 2012, 20:50:08 pm
Tässä ollaan jonku aikaa mietitty pilkkireissua ja huomen iltana olis tarkotus lähteä Ruotsin puolelle Arjeblogin seudulle taimen/siika/harri jahtiin. Ei siis ihan tunturiin asti, mutta pohjoseen kuitenkin.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Marraskuu 23, 2012, 02:15:36 am
Pilkkireissu Ruotsiin 2012

19.11

Sunnuntai-maanantai välisenä yönä lähdettiin ajelemaan Arjeblogia kohti. Tarkotuksena ajaa yö ja päästä pilkille heti aamusta.

Kymmenen aikaan aamulla oltiin Kakel -järvellä (ihme nimi). Heti alussa kaveri kiskaisi minisiian, mutta siihen tapahtumat sillä järvellä jäikin. Kesällä harrit pintoivat ahkerasti ja niitä tuli ihan hyvin, mitä nyt tunnissa ehti pyytämään. Nyt ei siis harreista ollut tietoakaan. Ruotsalaiset ajeli kelkoilla jotain ihme ympyrää kauempana, liekkö jotain rataa tekemässä. Jäätä oli 10 senttiä ja metsissä lunta saman verran.

Vaihdettiin paikkaa muutaman tunnin pilkkimisen jälkeen ja ajeltiin Grutaurelle. Sieltäkin on hyviä kokemuksia ja kaveri kiskaisi pari noin 300-400 grammaista ahventa. Akkametso lehahti lentoon vähän matkan päästä. Norwegianin punanokkainen kone piirsi taivaalle valkoista viivaa.Oltiin siis erämaassa, tiettömien taipaleiden takana. Kalaa ei tullut ihan niinkuin odotettiin ja alettiin taivaltaa takaisin autolle. Tunturikoivut taipuilivat, kun kaksi väsynyttä pilkkimiestä etsivät koskemattomassa metsässä reittiä. Uudet venttiilinhatut kiilsivät tummia, ruskettuneita peltivanteita vasten...

Takaisin asiaan. Lähdettiin Vuoggatjålmjaurelle, mistä tuli kesällä taimenia. Kerättiin nuotiopuut nopeasti (kiitokset ruotsalaisille). Mummommuusi epäonnistui, kun sekoitin jauheet liian kylmään nesteeseen. Keitin kananmunat, jotka kiehui, kypsyi ja maistui muuta ruokaa odotellessa. Vaihdoin muusin makaroniin ja nehän kiehahti iloisesti. Lisäksi paistoin pannussa lohta. Italiansalaatilla höystettynä meni ruoka nopeasti alas. Vähän aikaa oltiin kuutamolla tähtiä atselemassa ja sitten alettiin valmistautua nukkumaan. Kaikki pakkasenkestävä heitettiin autosta ulos mm. sukset, sauvat, kairat, pulkka ja pari kuutiota polttopuita. Keräsin kamppeet kasaan ja oikaisin itseni vaakatasoon.

20.11

Heräsin viiden aikaan kylmyyteen. Seitsemään asti meni jonkinlaisessa puoliunessa. Kun kello kilahti, käynnistin auton. Katoin lämpömittaria ja ulkona oli -15 astetta. Vain noin 10 astetta enemmän, kuin ennuste sanoi. Annettiin auton jonkin aikaa käydä ja kävin mutkankin ajamassa, että lämpenee nopeammin. Lisäsin vaatetta sen verran, että tarkenee.

Menin höyrystelemään termariin kuumaa vettä retkikeittimellä ja joku ruotsalainen siinä pyörähti kyselemässä, mitä ollaan tekemässä. Aika levällään oli tavarat siinä. Hankala yrittää selittää, kun ei se raukka Suomea osannut ja minäkin englantia vain vähän. Sain selitettyä, että kalassa ollaan ja muutama tunti ollaan tässä. Se oli jonkilainen parkkipaikka ja siinä oli pari huussiakin, jonka takaa löytyi iso kasa polttopuita...

Jäälle päästiin vähän myöhemmin ja siellä olikin jo yksi ruotsalainen pilkillä. Kohta tuli toinen ja möhemmin kolmas. Osasivat varmaan pilkkiä, kun saivat kalaakin. Olin varmaan kolmannella avannolla, kun uittelin kuusamon papukaijan väristä rautulätkää ja sen alla punaista morria. Rautu ilmaantui kuvaan ja uittelin varovasti pilkkiä. Kohtahan se sieltä sitten tuli ja otti pilkkiin. Noin 250 grammainen kala pisti veren kiehumaan. En silti ollut stratosfäärissä, niinkuin tomaatti feelix aikoinaan, mutta korkealla kuitenkin.

Parilla muullakin reiällä kävi rautu pyörimässä, mutta ne olivat paljon pienempiä. Kaveri ei saanut onneksi tärppiäkään, saati että olisi edes nähnyt rautua. Vaihdettiin paikkaa toiselle puolelle järveä. Taimenia näkyi pariin kertaan, mutta ne olivat poikkeuksetta pieniä. Kaveri kiskaisi yhden 15 senttisen taimenen. Taas iski kylmyys ja pimeys. Oli pakko vaihtaa paikkaa.

Nyt lähdettiin ajelemaan takaisin kohti Arjeblogia. Ohitettiin kylä ja vähän sen jälkeen oltiin Arjeblogin pohjoispuolella. Siellä ajettiin lukuisia kilometrejä autopaikkaa etsien. Sitten löytyi soramonttu ihan tien vierestä ja potkittiin lumet pois. Lunta olikin 30-40 senttiä, eli reilusti enemmän, kuin muualla. Poimittiin metsästä iso tervainen mänty. Se laitettiin palamaan muutaman rutikuivan polttopuukuution avustamana. Paistelin lihapulllat ja keitin makaronit. Olihan se hyvää, kun oltiin päivä taas oltu nälissään. Lopuksi paistoin halsterissa sen ainokaisen raudun ja se oli vielä parempaa.

Nyt laitoin vaatetta niin paljon, että ei varmasti tule kylmä. Hieman oli kankea olo, kun oli päällä teepaita, kalsarit, kolme fleecepaitaa, kahdet fleece-housut, huppari (Savagegear), college-housut, toppatakki ja pilkkihaalarit. Päähän karvahattu, jalkoihin sukat, villasukat ja huopavuoret talvikumisaappaista. Pään alle tyyny ja päälle vielä kolme peittoa. Kaikki edellä lueteltu olisi voitu korvata yhdellä makuupussilla. Pitää laittaa sellainen hankintalistaan seuraavaksi.

21.11

Heräsin kolmen aikaan siihen, että tuntui, kuin en voisi liikkua. Avasin takin vetoketjun hieman helpotti, mutta oli pakko käydä vähentämässä vaatetta ja hengähtämässä ulkona. Vaattet puristi vähän liikaa varmaan, kun tuli liioitellusti sanottuna "pakokauhu". Loppuyö meni paremmin, vähemmissä vaatteissa. Yö ei tietenkään ollut sitten enään niin kylmä, kun vaatetta oli enemmän laitettu päälle.

Kahdeksalta kilahti kello, mutta yhdeksään asti meni, ennenkuin noustiin ylös. Metsän läpi tuli noin 400 metriä käveltyä välillä polveen ulottuvassa hangessa. Perille päästyä totesin, että toivottavasti vaiva palkitaan. Ja kyllähän se palkittiin, mutta ei mulle niin runsaasti. Kaveri kiskaisi 600 grammaisen harrin jäälle. Illan aikana kaikki kalat tuli matalasta. Lähimmillään rantaaviivaan oli matkaa varmaan kaksi metriä. Kuusi harria sieltä tuli yhteensä. Suurimmat kolme kalaa 550-600 grammaa/kappale.

Itse sain reilu kolmisataisen. Se otti sellaisesta paikasta, missä oli jäässä pieni reikä ja sitä pulppusi vettä. Jotain pieniä vesielukoita uiskenteli jään päällä vedessä. Pudotin pilkin reiästä ja nostin sen verran ylös, että näin sen käyvän jään reunalla. Sitten oli harri kiinni. Se ei mahtunut tulemaan reiästä ja koukkasin sen kiduksen takaa sormella ja vedin kalan jäälle. Tosi paljon oli jotain riekkojen jälkiä hangessa. Jäällä oli lunta noin viisi senttiä ja jäätä oli kymmenen senttiä. Pimeän tultua lähdettiin ajelemaan Suomea kohti. Arvidsjauressa käytiin ICA:ssa ja ostettiin viinerikranssi, katosi hetkessä jonnekkin. Joskus on hauska kommentoida toisten ihmisten tekemisiä ihan ääneen, kun ne eivät mitään tajua. Olihan sielä muutama mamukin, jotka saivat osakseen kommentteja.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Igors - Marraskuu 23, 2012, 10:42:38 am
Mukava reissurapsa onnistuneiden kuvien kera jälleen, kiitos.

Ps. tuntuu hieman hassulta lukea pilkkireissusta kun täällä on lämpöasteita jatkuvasti reilut kuutisen astetta, ja samanlaisena tuntuu jatkuvan, eikä taida tuo merikään muutamaan viikkoon jäätyä.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Marraskuu 23, 2012, 13:56:20 pm
Onhan se toisaalta väärin muutenkin, että siellä saatte meritaimenta pyytää yleensä silloinkin kun täällä on jo jäät olleet jonkin aikaa. Ainahan sitä voisi eteläsuomeen muuttaa, mutta tuntuu edut siinä asiassa olevan niin vähäisiä, että täytyy pysyä täällä. Tuo meritaimen on ainoa juttu, mikä harmittaa (siis se, että porukka kiskoo niitä siellä solkenaan  ;D). Kyllähän täälläkin verkkomiehet niitä saa. Suurimmat viisikiloisia ja tästä paikasta kolmen kilometrin päästä, missä nyt tätä kirjoittelen. Ei vaan oo venettä.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Marraskuu 30, 2012, 19:07:24 pm
Sain kerättyä videonpätkät samaan kasaan ja tässä olis nyt kesän reissusta jotain:
http://www.kalasaalis.com/video/1055/Ruotsissa+ja+Norjassa+Elokuu+2012/#1055
Kyllähän nuo selviää lukemalla ja kuvat katsomalla, mutta video lisää poltetta ensi kesää odotellessa. ;D Miettikääpä tuon pallaksen syöksyjä. Tuollatavalla lähti varmaan neljä kertaa, eikä kalalla ole painoakaan, kuin 3,5 kg. Mitä ne +200 kg pallakset sitten on :o.

Viimeviikkoisesta pilkkireissustakin videota tulossa, kunhan saadaan ne koottua kasaan.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Huhtikuu 17, 2013, 21:56:48 pm
Reilun tunnin päästä pitäisi mun ja velipojan olla jo Ruotsin puolella. Arjeplogi kutsuu. Lauantai-iltana takasi, kolme kokonaista pilkkipäivää.  8)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Huhtikuu 23, 2013, 12:41:48 pm
Ruotsissa pilkillä 2013

Vajaat puoli vuotta aiemmin tehtiin kaverin kans ensimmäinen onnistunut pilkkireissu Ruotsiin. Löydettiin uusi järvi, missä ei olla aiemmin kalastettu. Harjusta nousi muutamassa tunnissa hyvin, kun pilkkiaikaakaan ei ollut kuin pari tuntia päivässä. Silloin alettiin suunnitella samaan paikkaan kevätpilkkireissua.

Reissua edeltävällä viikolla jännitettiin mitä keliä se lupailee Arjeplogiin seuraavalle viikolle. Näytti että vesisadetta tulee joka päivä, mutta reissun lähestyessä vesisateet väistyi.

Keskiviikkona yhentoista aikaan illalla starttailtiin Oulusta. Edessä oli 530 kilometriä ajoa samaan paikkaan, missä oltiin marraskuun lopulla käyty. Torniossa tankattiin halvempaa suomalaista ysikasia ja otettiin kanistereihinkin, ettei tarvi jännittää Ruotsin puolella, riittääkö bensa. Hieman alkoi loppumetreillä väsyttämään, kun oli tullut edellisaamuna herättyä puoli kuuden aikoihin. Muutaman energiajuomatölkin ja jonku muun virikkeen jälkeen oltiin Rappenilla.

18.4.2013

(http://img819.imageshack.us/img819/5358/img1202gp.jpg)

Kello 6.10 nousi aurinko ja 6.40 oltiin jäällä. Loputon rehkiminen olisi ollut rantaanpääsy, jos meillä ei olisi ahkioita ollut ja ellei joku olisi joskus kelkalla jäälle kerran ajanut. Hanki kantoi jokseenkin ja pulkan päällä maaten ei jalat uponnut metriseen hankeen. Rannassa odotti pieni ihmettely, kun vedenkorkeus oli suunnilleen -2 metriä. Ei päässyt samoille paikoille pilkkimään. No tehtiin reiät vähän kauemmas rannasta ja aloitettiin pilkkimiset. Jäätä oli ehkä 60 senttiä ja sehän oli positiivinen yllätys. Jäällä ei ollut lunta ja siinä olis voinut vaikka autolla ajella.

(http://img163.imageshack.us/img163/7739/img1211xe.jpg)
(http://img18.imageshack.us/img18/7038/img1214fr.jpg)
(http://imageshack.us/a/img802/2964/img1226e.jpg)

Muutaman reiän jälkeen nappasi harjus Papukaijanvärisen Kuusamon lappiloisteen alla tarjottuun kastematoon. Harjus oma ennätys, 620 gramma ja 42 senttiä. Keli oli tyyni, tuuleton ja aurinko nousi lähes pilvettömälle taivaalle. Lämpenevässä kevätpäivässä kelpasi istuskella. Muutamia reikiä tuli tehtyä lisää sinne tänne ja kohta 440 grammainen harjus nousi jäälle. Sekin otti samaan syöttiin. Siellä täällä rannoissa oli aurinko sulattanut lumet isojen puiden juurilta ja olishan siinäkin viihtynyt pitkään. Eväät syötyään oli kuitenkin pakko jatkaa matkaa. Päivän aikana ei kuitenkaan muuta kalaa Rappenilta tullut.

(http://img705.imageshack.us/img705/283/img1236yd.jpg)
(http://imageshack.us/a/img17/4072/img1270xk.jpg)
(http://imageshack.us/a/img11/5248/img1249wd.jpg)

Pari viikkoa sitten oli Daiwa käynyt Örnvikissä Tjeggelvas –järvellä. Olivat sieltä rautua saaneet ja sinne suunattiin seuraavana. Lunta alkoi satelemaan ja sukat oli saappaissa märkinä. Ajeltiin Örnvikiin ja pistettiin auto parkkiin. Kerättiin tavarat ja rämmittiin metrisessa hangessa jäälle, lyhintä reittiä. Suunnattiin ensin jonkun saaren kupeeseen, kun näytti hyvältä paikalta. Sieltähän löytyikin sitten reikiä ja aloitettiin pilkkihommat. Vettä oli ensin jotain yli 30 metriä ja aattelin mennä lähemmäs rantaa. Aika lähelle sai kalliota mennä ja silti vettä oli se 11-12 metriä, näkyvyys veden alle saman verran. Kaveri tuli siihen parinkymmenen metrin päähän ja yritettiin uittaa kaikenlaista, mutta ei tärppinyt.

(http://imageshack.us/a/img844/4712/img1283w.jpg)
(http://imageshack.us/a/img713/6278/img1287oyh.jpg)

32 tuntia oli tullut jo valvottua, kun jossain vaiheessa tulin nojanneeksi kyynärpäillä polviin. Pari sekuntia meni ja valot sammui. Ehkä varttitunti tuli nukuttua istuallaan, kun heräsin siihen kun korppi raakkui siinä kalliolla. Liekkö oli raatoa jo odottelemassa, mutta onneksi ei niin pahasti ollu akut loppu. Ihmettelin, mihin oli kaveri kadonnut vierestä ja sielähän se oli parinsadan metrin päässä. Oli kuulemma huudellutkin jotain, mutta eihän sitä tajunnut mitään. Kelasin ilmeisesti pilkin ylös, kun mulla oli vapa kädessä ja kun olin kävellyt kaverin luo, ei paljon ollut muistikuvia edes siitä että kelasinko siimat vai oliko vapa jo valmiiksi ahkiossa. Hieman huippasi, kun vaihdettiin paikkaa toiselle puolelle saarta.

(http://imageshack.us/a/img199/3951/img1285e.JPG)

Saaren takaa löytyi matalikko, missä oli vettä vain puoli metriä ja reikiä melko tiheässä. Eihän se kala sieltäkään napannut ja vaatteet oli niin märkinä, ettei paljon huvittanut jäälläkään istuskella. Käveltiin autolle ja suunniteltiin jo järven vaihtoa. Pari kilsaa ajeltiin ja johonki parkkipaikalle mentiin nukkumaan. Nelisen tuntia tuli nukuttua ja keli oli vieläkin huonompi. Kaveri lähti jäälle, mutta ite jäin autoon, kun ei paljon kuivaa vaatettakaan löytynyt. Muutaman tunnin se sielä jäällä viihtyi ja oli jonku pikkuharrinkin saanut, mutta ei mitään mainittavaa. Palattiin takaisin Örnvikiin ja meillä oli tarkotuksena mennä aamulla samaan paikkaan, kun oltiin muutenki niin myöhään olti siellä, että oli varmaan jo syönnit ohi. Pistettiin kello viideksi soimaan ja pikaisen iltasyönnin jälkeen alettiin nukkumaan.

19.4.2013

Viiden aikaan soi kello ja ulkona oli pilvinen, mutta kuiva keli. Lainasin kaverilta sukkia ja ”huopasukkia” lämpösaappaisiin, kun omat oli märkinä. Nyt tuntui, että kaikki on kohdallaan vaatetuksen suhteen. Märät sukat jäähdyttää koko ukon. Käveltiin saman kallion juurelle ja aloitettiin pilkkihommat. Kuuden aikaan huomattiin Örnvikin parkkipaikkojen läheisyydessä joku harmahtava ”koira”. Se tuli jäällä rannan tuntumassa tien suuntaisesti ja pysähteli välillä paikalleen. Laiturin kohdalla se nousi rantaan ja jolokutteli metsään ja seurattiin sitä pitkän matkaa, kun se jatkoi matkaa tunturiin harvassa koivikossa. Ilmeisesti susi oli kyseessä, kun ei varmaan monellakaan koirat ole liikenteessä kuuden aikaan aamulla. Väritykseltään se oli harmaa ja häntäkään ei ollut ihan maahan asti ulottuva, niin kuin ketulla.

(http://imageshack.us/a/img267/7793/img1301qu.jpg)
(http://imageshack.us/a/img803/8108/img1307p.jpg)

Pilkkipaikoilla oli ruotsalaisilla vavat pyytämässä ja vähän ihmeteltiin, että miten nevoi luottaa ettei niitä oteta. Onhan se tietenkin selvä, ettei sinne jäälle varkaat ja rosvot erehdy, vaan kalamiehet on samanhenkistä porukkaa. Ukot tulivat joskus seittemän aikaan ja nostivat pyydöt ylös. Eihän sieltä mitään tullut. Jotain kävivät kaverille juttelemassa ja sen ymmärsimme, että kysyivät oltiinko kävellen tultu. Vaihdettiin paikkaa saaren taakse ja testattiin vanhat reiät läpi. Tyhjää tuntui olevan. Muutama tunti eri paikoilla pilkittiin ja lähdin valmistelemaan nuotiota kallion kylkeen. Siinä oli iso kelohonka kaatunut järveen ja nätisti sai tervanuotion sytytettyä.

(http://imageshack.us/a/img32/9153/img1334np.jpg)

Juusto Ukkopekka grillautui nätisti ja sämpylän kans sai sitä nauttia. Syönnin jälkeen lähdettiin hakemaan uusia paikkoja. Matkalla saatiin ihastella jotain kotkaa, joka liiteli kallion kupeessa ja laskeutui kielekkeelle. Örnvikistä lähdettiin ajelemaan Ljungheden tietä pitkin Bergnäsvikeniä kohti. Edellisvuonna rakennetun saunan runkokin oli vielä pystyssä. Sen verran voin kalapaikasta kertoa, että joku järvi se niistä on mitä sen tien varrella on. Siis tienvarsipaikka on kyseessä. Ajeltiin tietä pitkin ja kateltiin semmonen järvi, mihin ei välttämättä tarvi kovin paljon kävellä. Aurinko oli alkanut paistamaan, tuuli oli yltynyt, mutta kylmä ei ollut missään vaiheessa. Vaatetuspuoli oli täydellinen.

(http://imageshack.us/a/img803/2276/img1359c.jpg)
(http://imageshack.us/a/img442/2838/img1363jq.jpg)

Kahden aikaan iltapäivästä oltiin jäällä. Lahdenpoukama näytti sen verran matalalta, että oli pakko ottaa vähän ulompaa tuntumaa järveen. Kairasin reiän järveen ja pudotin lappiloisteen matoineen järveen. Heti tarrasi 440 g ahven. Muutama riemunkarjahdus ja kohta oli jo 670 grammainenkin jäällä. Kaveri veti 660 grammaisen ja pari hieman pienempää. Itse sain vielä jonku reilu kolmisatasen. Sitten seutu hiljeni sen verran, että lähdettiin hakemaan uutta paikkaa. Muutaman reiän jälkeen jätin vavan pyytämään ja aloin toista virittelemään, kun vapa hyppäsi jonkin verran. Liekkö sielä kala käynyt, vai mikä lie. Kävin testailemassa mutuliitsillä alkupaikkoja ja yhtäkkiä liitsi heilahti, niin kuin sitä olis joku käynyt töytäisemässä. Mitään en tuntenut tai nähnyt sen jälkeen ja jatkoin matkaa.

(http://imageshack.us/a/img836/8957/img1468v.jpg)
(http://imageshack.us/a/img341/1521/img1471ll.jpg)
(http://imageshack.us/a/img202/7862/img1374dj.jpg)
(http://imageshack.us/a/img62/1725/img1372mt.jpg)

Pienen saaren kupeesta kaveri narrasi vielä yhden kolmisatasen, kalapussilla oli siinävaiheessa painoa 2,1 kg ja pussissa neljä ahventa. Ei huonosti. Kova tuuli vallitsi seudulla jatkuvasti ja lähdettiin niemennokan taakse kiertämään tuulta pakoon. Siellä oli pienen laguunin tyyppinen lahdenpoukama ja laitettiin vapoja pyytämään. Aurinko oli sulattanut hangille pälvipaikkoja ja iso tervaskanto alkoi hajota nuotiotarpeiksi. Kaveri laski pilkkiä veteen, kun sitä vietiin heti. Nopea väsytys ja jäällä makasi 46 cm ja 790 grammainen harjus. Hieman teki pahaa viritellä nuotiota, mutta ite oli ennätysharrini jo saanut, eli ei paineita sen suhteen enään. Vielä se ehti morrilla napata kaksi noin 25 cm siikaa ennen kuin suostui nuotiolle tulemaan. Taas grillattiin juusto Ukkopekkaa ja nautittiin Putaanpullan Koululaissämpylöitä. Jälkiruokana tarjoiltiin tummaa suklaata ja DelMonte -ananasrenkaita.

(http://imageshack.us/a/img9/6580/img1440dk.jpg)
(http://imageshack.us/a/img845/1579/img1437l.jpg)
(http://imageshack.us/a/img607/6272/img1442m.jpg)
(http://imageshack.us/a/img843/7781/img1476nv.jpg)

Vatsa pyöreänä lähdin kiertelemään reikiä läpi, missä mulla oli vavat pyytämässä. Otin pilkit ylös ja aiottiin lähteä jatkamaan matkaa eteenpäin. Tein muutaman reiän, kun alkoi otsassa tuntumaan jo jonkinlaista kipua. Aurinkolasit oli kyllä mukana, mutta ei ollut tullut käytettyä. Yritin uinahtaa puolisen tuntia, mutta ei siitä tullut mitään. Kaveri oli käynyt kauempana pilkkimässä, mutta ei ollut saanut kokemusta kummempaa. Palattiin laguunille ja kiertelin pilkin kans samoja reikiä, missä mulla oli ollut vavat pyytämässä. En ollut ottanut sohjoja pois ollenkaan ja joka reiästä tuli yksi kala. Ensin tuli nelisatanen ahven. Sitten 15 cm harri ja viimeisestä joku 35 senttinen harjus.

(http://imageshack.us/a/img824/4885/img1472dp.jpg)


Illan aikana ei muuta kalaa nähtykään ja käytiin vielä koluamassa aloitusreiät, mistä oli ahventa tullut. Ei mitään sielläkään. Löysin yhden reiän kairattua sen mihin olen kuullut koko maapallon voivan joutua. Musta aukko. Kun sain reiän kairattua, aloin sohjoa puhistamaan reiästä. Eihän sitä ollut, kun kaikki oli kadonnut sinne näkymättömiin. Jäältä virtasi sohjoa ja vettä siihen ja se teki oikein pyörrettä veden pintaan. Onneksi hoksasin laittaa jäälevyn mustan aukon peitoksi. Ei virrannut tavaraa enään maailmankaikkeuden ulkopuolelle. Tiedoksi vaan tietäjille, ohut noin 5 mm jäälevy pystyy torjumaan mustaan aukkoon joutumisen. Ei se niin pelottava juttu olekkaan.

Ilta kaareutui nukkumaan menoa kohti ja lähdettiin hakemaan sopivaa parkkipaikkaa. Muutamia motorplats:eja sieltä löytyi, mutta vähän olivat huonoja paikkoja auton parkeeraamista ajatellen. Jäätiinkin sitten parkkiin johonkin avaraan mutkaan, missä oli leveästi vapaata tilaa. Pikainen iltasyönti ja taas miestä vietiin unten maille. Luvattiin vielä kaverin kans, että molemmat vetää kilosen harrin ja ahvenen aamulla.

(http://imageshack.us/a/img10/4745/img1496gj.jpg)

20.4.2013

Viideltä taas ylös ja kuivaa vaatetta päälle. Aurinko oli nousemassa lähes pilvettömälle taivaalle. Päivä alkoi hienosti. Aika nopeasti oltiin jäällä, kun nyt oli kovat tavoitteet ilmassa. Eka reiltä nappasikin sitten se suurin, eli 890 grammainen ja 42 cm pitkä ahven. Lisäksi tuli toiselta reiältä 820 grammainen ja pari pienempää. Jos olisi tiennyt saaliin jäävän siihen, niin olisihan sitä saattanut lähteä pois. 2,4 kg oli vartissa ehtinyt saalista karttua, neljä ahventa. Kaveri lähti uusille reiteille ja ite kiertelin vanhoja reikiä. Ei tullut kalaa. Sitten mentiin sinne laguuniin ja sieltä kokeiltiin, mutta ei tärppinyt.

(http://imageshack.us/a/img199/7973/img1543i.JPG)
(http://imageshack.us/a/img40/443/img1488c.JPG)

Aamupala oli jäänyt laihanpuoleiseksi ja pitikin käydä sytyttämässä pystyyn kuivanut kelokanto palamaan. Hyvin sai makkarat paistettua ja mieli kohosi taas jonkin verran. Hetken aikaa meni nuotiolla istuskellessa ja olihan sitä sitten jatkettava matkaa. Kun tietää kaverin olevan kalassa, niin itelle tulee vähän semmonen fiilis, että ei sitä kyllä millään malttaisi paikallaan istuskella. Helpotuksena ei kaverikaan ollut kalaa saanut.

(http://imageshack.us/a/img339/4927/img1576cg.jpg)

Vaihdeltiin jonkin verran paikkoja, kun satuttiin kairaamaan jonkin kivikon kupeeseen. Vettä oli jään alla ehkä 30 senttiä. Kaveri pudotti morrin sinne ja heti vietiin syöttiä. Siimat napsahti poikki ja sinne meni kala pilkkeineen. Ite sain kymmenen metrin päästä neljä pientä harjusta. Syönti jämähti taas ja tuli vaihdeltua paikkaa. Yhdestä reiästä tulikin pari mutua ja sielä oli kova syönti päällä. Hanakasti ottivat morriin, kunhan tarpeeksi pientä tarjosi niille. Päivä alkoi kulumaan vähän oleskellessa ja suunniteltiin jo kotiinlähtöä. Vielä käytiin makkarat paistamassa ja eväät nauttimassa. Ahvenpaikaltakaan ei tullut kala ja oli aika valmistella auto siihen kuntoon, että voidaan lähteä ajelemaan.

(http://imageshack.us/a/img594/6991/img1705k.jpg)
(http://imageshack.us/a/img577/9726/img1707nk.jpg)
(http://imageshack.us/a/img845/7624/img1560n.jpg)

Arjeplogista haettiin se vaniljaviineri, mistä on muodostunut perinne (jo kolmatta kertaa). Ei saa Suomesta yhtä hyvää viineriä mistään. Tahtovat suomalaiset viinerit olla niin kuivia, että ei niissä silloin ole sitä makuakaan niin paljon. Kaupassa oli yksi suuri viineri enään jäljellä ja se jaettiin tarkasti tasan. Pikainen syönti ja lähdettiin ajelemaan.

Reissun aikana tuli nähtyä melko monenlaista elukkaa. Hirviä tallusteli metiköissä, poroja Luuleossa hirviaidan väärällä puolen, metsoja, teeriä, riekkoja, susi, pyitä (joku pieni valkoinen lintu, pyi nimeltään (ei muuta keksitty)). Kalantulo oli ihan hyvää luokkaa ja reissu onnistunut, vaikka aluksi tuli vettäkin. 1200 kilometriä tuli ajettua, eli ei ihan hirveästi.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Igors - Huhtikuu 23, 2013, 18:42:21 pm
Kiitos Murmeli. Sinä sitten osaat kirjoittaa mukaansatempaavasti ja kuvatkin ovat aivan huippuluokkaa.  Toivottavasti saamme jatkossakin näitä lisää.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Tonnikala85 - Huhtikuu 23, 2013, 20:03:02 pm
On kyllä tullut mahtavia ahvenia, eikä oo maisemissakaan valittamista 8)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Vaahku - Huhtikuu 23, 2013, 22:53:28 pm
Kiitos Murmeli. Sinä sitten osaat kirjoittaa mukaansatempaavasti ja kuvatkin ovat aivan huippuluokkaa.  Toivottavasti saamme jatkossakin näitä lisää.

Yhdyn täysin näihin sanoihin. Hienoja reissuja, hienoja kuvia ja mukavasti kirjoitettuja juttuja. Näitä lukee kyllä mielikseen. Voi harrastaa vähän nojatuolimatkailua. Kiitoksia!


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Huhtikuu 23, 2013, 23:07:40 pm
Mukava näitä on kirjoitellakkin kun reissukin on takana ja vielä onnistunut. Kyllä tulen jatkossa kirjottelemaan raportit tänne, kunhan niitä tulee. Toivottasti pääsee ensi kesänä taas. Arjeplogista kehkeytyy ihan hyvä paikka, kun tarpeeksi usein käy. Nyt oli jo neljäs reissu tuolle seudulle ja sieltä kyllä saa isojakin kaloja, jos sattuu kohdalle. Tjeggelvas -järvestä on saatu ruotsin ennätysnieriä: http://www.nsd.se/fiske/artikel.aspx?ArticleId=6166669

Tulipa nähtyä tämänkin taiteilijan autotallinovet. Oli komeammat, kuin kellään muulla:
http://www.rolandpantze.se/

ps. Niin ja tonttia/rakennuksia kateltiin järveltäpäin...   ;)


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Huhtikuu 23, 2013, 23:18:55 pm
Vielä videonpätkää (parikyt minsaa)

http://www.kalasaalis.com/video/1174/Ruotsissa+pilkill%E4+2013/


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Heinäkuu 23, 2013, 21:56:20 pm
Lyngenillä
      

Lauantai-iltana tuli mieleen, että lähempä lomaviikolla Norjassa käymään kalassa. Sunnuntaina kyselin kaverit ja yhen sain maanantaina reissuun mukaan. Siinähän tuota riittää yhessäki jo matkaseuraa. Maanantaina oli tarkotus lähteä ajelemaan jo kahentoista aikaan päivällä, mutta lähtö venähti yllättävästi iskeneen migreenin takia. 82 tuntinen työviikko takana ja huonosti nukuttu viikonloppu ei tee hyvää. Sitten kun yhden yön nukkuu hyvin, niin alkaa näkymään sahalaitaa, eikä saa teksteistä selvää. Onneksi oli vasta toista kertaa elämän aikana, eli ei sen yleisempi vaiva mulla.

Maanantai 8.7

No. Joskus viiden aikaan lähdettiin ajelemaan Oulusta. Kävin aamupäivän aikana hakemassa Kalakaverista vajaan nelimetrisen vavan ja seitentonnisen hyrrän. Siihen mulla oli parisataa metriä 30 kg kestävää punottua siimaa. Riittää ainaki koukun oikasemaan. Muoniossa tankattiin matkan varrella ja sielä oli halvempaa dieseliä, kuin esim. Oulussa. Sieltä ajeltiin Kilpisjärveä kohti ja jossain Karesuvannon jälkeen poikettiin johonki järven rantaan yöksi. Aluksi vaikuti ettei sääskiäkään ole, mutta kyllä ne sitte tulivat teltan pystytykseen avuksi. Nopeasti kupoliteltta pystyyn, kalamiehet nukkumaan ja seuraavaa päivää kohti. Yö meni jotenkuten puoliunessa. Tuli laitettua liian vähän vaatetta. Jokseenki liikkumattomana pärjäs, mutta eihän sitä voi niinkään nukkua.

Tiistai 9.7

Päivällä teltta nopeasti kasaan ja auton keula kohti Kilpisjärveä. Siellä pysähyttiin kaupassa ostamassa jottai evästä ja kalastustarvikeliikkeestä ostettiin halpoja 1,5 € maksavia Fladenin pitkulaisia lusikoita pohjaan upotettavaksi. Tullissa pysäyttivät ja kyseivät joutavia, mutta ei mitään ihmeempiä. Päästiin jatkamaan matkaa. Matka meni nopeasti ja kohta oltiinkin Skibotnin eteläpuolella vuonolla kalassa. Muutamia parikiloisia turskia sieltä tuli ja kaveri saikin reissun suurimman turskan 5,15 kg. Vettä uhkaili sataa, mutta sitä ei kyllä tullut haitaksi asti missään vaiheessa. Pyöriäiset tutustutteli itseään meille taas ja meduusat uiskenteli menemään vuoroveden mukana. Ita alkoi kaartamaan loppua kohden ja ajeltiin vuonon perälle ja löydettiin matalan rannan kupeesta rauhallinen paikka autolle. Kahestaan ollessa oli turha laittaa telttaa pystyyn ja helpompi olikin nukkua autossa, kun ei liikenteen äänet ja vesisade haittaa. Lämpökin pysyy paremmalla tasolla, kuin teltassa.

Keskiviikko 10.7

Aamusella heräiltyämme lähettiin ajelemaan kalapaikkoja kohti. Pienen etsiskelyn ja polttopuiden keräilyjen jälkeen löytyi parinkymmenen kilometrin päästä Skibotnin pohjoispuolelta "kahden vuonon kulmasta" hyvä paikka. Iso parkkialue ja syvät rannat. Muutaman heiton jälkeen alkoi seitiä ja joitakin turskia napsahdella. Oranssiin puikkoon nappasi puna-ahven, jolla hieman silmät pääsi pullistumaan. Oli ilmeisesti uistin mennyt ainaki pohjaan asti. Kuusamon painolippaan kosahti 2,77 kg turska, jota isompana kalana kyllä väsyttelin. Hyrräkelalla heittämiseen alkoi tottumaan ja siimasotkut vähenemään. Nelimetrisellä vavalla ja raskaalla lyijypuikolla sai melko komeita kaaria kyllä aikaan. Ainoa vain, että ois saanu olla vielä enemmän vettä ja sivutuuli alkoi haittaamaan, kun ei saanut uistinta riittävän syvälle. Nuotion käristelyn ja ruokailun jälkeen alkoi paikka vaikuttamaan jo huonolta ja alettiin uusia seutuja hakemaan. Tosi vähän oli hyviä paikkoja ja päätettiin lähteä ajelemaan jo Suomea kohti, josko sieltä joku ranta vielä löytys, misä ois vettä. No ei löytyny. Kilpisjärven rantaan ajeltiin illaksi ja pistettiin taas penkit vaakatasoon.

Torstai 11.7

Ilma oli kirkas, mutta hieman tuulinen ja saatiin nätti nuotio aikaan suojaisen hiekkakasan taakse. Syötiin ihan riittävästi ja vähän ylikin ja lähettiin ajelemaan taimen/harripaikkoja kohti. Karesuvannossa ostettiin matkamuistoja ja siitä mentiin Ruotsin puollelle. Jonku matkaa meni, että vastaan tuli "hyvännäköinen" kalapaikka. Koskea ja peilejä, missä mahtuu taimenet olemaan. Eka heitolla kiinni...c/r hauki. Mielenkiinto alkoi loppumaan. Sillalta heitin nättiin peiliin lotolla ja kala kävi yrittämässä. Sitten toinen heitto ja nyt kiinni...parikiloinen koskihauki! Äkkiä kala rannalle, siltä nirri pois, ukot autoon ja kotia. Ei rittänyt mielenkiinto sääskien valtaamalla koskella kalastaa koskihaukea. Ruotsin puolelta tultiin kotia, kun sielä on paljon nopiampi ajella tulemaan.

1450 kilsaa tuli suunnilleen Oulusta käydä Norjassa ja rahassa sama suunnilleen 145 € näillä dieselin hinnoilla. Ei minusta ollenkaan paha, jos kuvittelee että viikon verrankin olis hyvällä ilmalla Norjassa kalassa.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Heinäkuu 24, 2013, 16:02:22 pm
Lisäkuvia


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Igors - Heinäkuu 24, 2013, 19:33:53 pm
Hienoa tarinaa ja mahtavia kuvia. Kiitos.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Elokuu 19, 2013, 10:28:41 am
Kohta taas Ruotsiin kalaan. Pistän raporttia kuvien kera sitten taas viikon päästä.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Elokuu 30, 2013, 00:37:00 am
Ja taaas tulee. Sori nuo kuvat tuolla loppupäässä. En saa niitä ujutettua tekstin joukkoon. Mutta eikös moni meistä oo jo muutenkin siinä iässä, että kuvakirjat alkaa olla jo suurimmaksi osaksi luettu, vai mitä? Saapahan mielikuvituksissaan sitten miettiä kalapaikat hienommiksi mitä ne todellisuudessa olikaan.  ;D

Tässä se tulee:

Arjeplogissa 19.8-23.8.2013

Maanantai 19.8

Maanantaina iltapäivällä starttailin autoa Oulusta tarkotuksena taas palata tutulle seudulle uusia paikkoja koluamaan. En saanut kaveria mukaan, kun ei kovin monella viikon vapaita tunnu tähän aikaan enään olevan (koulut alakanu just tai kesälomat jo pietty). No eihän se ongelma oo, jos yksinään menee. Sitten vaan jos auto lasahtaa, tai ittesä teloo niin voi reissu pitkistyä, mutta sitä ei kannata ajatella. Ei muutako tukka putkella vaan kohti kalavesiä!

Suomen puolella latasin tankin ja kanisterit täyteen polttoainetta ja yhteensä sitä oli sitten noin 100 litraa. Sillä ajaakin jo Ruotsin puolella yli 1400 kilsaa, eli ei lopu kesken. Vielä Torniossa tankkasin ihan täyteen tankin ja oli ainaki polttoainetta nyt riittävästi. Illalla olin joskus kymmenen aikaan Gallajauren rannalla Arjeplogissa. Arvidsjauren OKQ8:lta kävin luvan ostamassa (tämän hetken Forexin kurssilla 24 €/viikko). Meinasin jo illalla lähteä järvelle, mutta pimeys uhkasi tulla pian ja päädyin sitten aikaiseen herätykseen...

Tiistai 20.8

Kello soi, sammui ja kalamies heräsikin sitten kun siltä tuntui, eli meni varmaan aamukaheksaan kuitenkin herätys. Nopeasti tavarat kasaan, kalalaukkuun vähän evästä ja kohti edellistalven kalapaikkoja. Melko pian tuli jo eka harri, pieni kala, mutta kuitenkin. Sitten tuli heiteltyä lottoa turhaan useampaan otteeseen. Ei ollut oikein kala syönnillä, uistin oli väärä tai joku muu mättäsi.

Tutussa "laguunissa" nappasi taas parikymppinen harri ja joitakin pikkuharreja seurasi lottoa, ainakin tunne oli että uistin oli oikea. "Laguunin" avoveden reunasta tärppäsi kolmisatanen ahven. Sitten tuli pari pienempää ja kaikki samalla punapilkkuisella lotolla. Olen kuullut tätä uistinta monen kehuvan, mutta vielä se ei ole omassa pakissa oikein sijoitusta saanut. Sitten heitin oikein kauas, annoin vajota ja lähdin kelaamaan. Nyt oli hieman parempi ahven kiinni ja kun sitä kelailin rauhallisesti, huomasin että sen perässä seurasi kolme haukea! Ahven oli painoltaan arviolta joku 400-500 g kala. Ahven pääsi irti ja heti oli hauella ruokahalu otilla. Sain lotolla pienimmän niistä, joka oli reilu kaksikiloinen. Vaihdoin siiman päähän tuoreen ambulanssinvärisen Tobyn ja reilu kolmikiloinen hauki tuli rantaan. Suurin kolmesta oli vähintään nelonen, mutta se ei enään tarttunut. Sain vielä pari ahventärppiä ja päätin palata autolle ja lähteä etsimään uusia paikkoja.

Kattelin kartasta joen, josta Gallajaure laskee vetensä Bårgåjaureen. Päätin ajella sinne ja seutu näytti melko lupaavalta. Joki oli leveydeltään ehkä kymmenen metriä, ja paikoin melko matala. Ei siis oikein ison kalan paikkoja ollenkaan. Seurailin vastarannalla pomppivaa oravaa, jota luulin ensin joksikin kärpäksi, kun sillä oli valkoinen hännänpää. Se kävi juomassa vettä ja sitten se lähti ylittämään jokea. Kerrankin sattui kamera olemaan kädessä, kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. Annoin kameran laulaa koko ylityksen ajan. Muutaman hienon uimahypyn se teki kiveltä jokeen. Orava pääsi melko nätisti joen yli ja sinne se katosi metsään. Yksi kala kävi tärppäämässä, mutta siihen jäi tapahtumat sillä joella. Venevajan vierellä järven rannalla oli ruotsalaisilla joskus jäänyt kelkka välille. Lynxistä oli purettu kaikki käypäset osat pois ja pelkkä runko oli rannalla hajoamassa.

Nyt päätin lähteä hakemaan ihan uusia paikkoja. Kattelin kartasta vähän suurempia lampareita, missä vois olla kalaa. Ehkä kymmenellä lammella kävin kokeilemassa, mutta ei tärppinyt missään. Båldakatjaure vaikutti hyvältä jä päätin käydä kokeilemassa. Lähdin kiertämään rantaa ja heittelin pitkäheittoista karikon taimenlusikkaa järveen. Ei tärppiäkään. Kiersin niemen kären taakse ja sieltä lähti joku kotka lentoon ja komiasti kaarsi kauemmaksi kelohongan latvaan istumaan. Heittelin järvellä ehkä tunnin pari, mutta ei sielä näkynyt paria pikkutaimenta lukuun ottamatta mitään. Palasin taas autolle. Nyt alkoi olla jo nälkäkin. Päätin, että nyt ei syödä mitään muuta kuin kalaa, eli kalastetaan siihen asti. Kävin muutamalla järvellä kokeilemassa ja yhden poukaman ohi olin jo ajamassa, kun jarruttelin ja pakittelin auton tienreunaan. Eka heitto karikolla ja parikiloinen hauki nappas lusikkaan. Kelasin kalan rantaan, verestin heti ja vedin fileet kalasta pois. Heitin tavarat autoon ja lähdin etsimään yöpymis, tulenteko ja kalastuspaikkaa.

Ajelin joitakin kilometrejä, kun vastaan tuli risteys. Mietin, viitsisinkö kääntyä, kun ei risteystäkään kartassa näkynyt, eli ei varmaan vie paljon mihinkään. Lähdin ajelemaan ja siinähän sitä sitten oltiin sillalla, jonka ali virtaa vuolvojaure ja moni muu elvas, jaure ja älven. Sitten tuli metsäsaareke ja kohta toinen silta. Nyt näytti hyvältä. Tulentekopaikkakin löytyi ja pistin kelopuut heti palamaan.
Virittelin heittokohon jatkeeksi tapsin ja siihen matosyötin. Heitin virityksen järveen ja kohta oli kala kiinni. Kala kävi pinnassa ja mietin, että eihän nyt oikeasti voi taimen olla kiinni, kun ei paljon pistä vastaankaan, mutta painaa silti siiman päässä. Kohtahan sieltä sitten näkyikin tulevan hauki, jolla oli parikymppinen harjus poikittain suussa. En saanut haukea ylös, kun löysäsi otteen ja päätti palata järveen. Harjus oli melko surullisen näköinen, läpipurtu kala, mutta palautin sen takaisin, koska se oli alamittainen. Olihan siitä sitten kuitenkin varmaan hauelle syötäväksi, jos ei elontaivalkaan kalalla enään jatkuis.

Palasin nuotiolle, joka oli jo hyvässä hiilloksessa. Perunat oli kiehumassa ja kalakin alkoi olla jo paistokunnosa. Tein ruodottomia fileitä ja parikiloisesta kalasta sitäkin tulee yhdelle melko paljon. Paistelin kalat hyvässä satsissa voita ja kyllä meni nälkäiselle liukkaasti alas perunat ja voissa paistettu tunturihauki. Keittelin vielä termarin täyteen kuumaa vettä aamua ajatellen. Eipähän tarvi sitten enään nuotiota sytytellä aamulla. Ilta alkoi hämärtymään ja ajelin auton pieneen tienpätkään joka oli sopivasti syrjässä kosken pauhulta. Edellisiltana valmiiksi kaadettu vänkärinpenkki ja valmiiksi levitelty retkipatja tyynyineen odotti. Kun yksin on liikenteessä, niin ihan turha on teltassa nukkua. Kerran kyhätty makuupaikka toimii koko reissun ajan, kun kaikki epätasaisuudet eri vaatteilla tasoittelee patjan alta.

Keskiviikko 21.8

Aamukaakao sai miehen ja vatsan virkeäksi. Otin reppuun evääksi makkarapaketin ja ajatuksena oli kiertää Vuolvojauren rantoja ja kokeille kalaonnea. Eipä sieltä mitään alkanut tulemaan ja melko pian tuli mieleen paikan vaihto. Ajelin siihen ensimmäiselle sillalle ja lähdin kalastelemaan siitä alaspäin. Koskessa kävi alamittainen taimen hamuamassa volframilippaa. Sekin seutu vaikutti hiljaiselta toista kalaa, alamittaista harria lukuun ottamatta. Taas piti katella uutta paikkaa. Lähdin ajelemaan takaisinpäin ja poikkesin Gallajaurella, ei saalista. Kattelin kartasta paikan, nimeltään Skuppe, paikka saman vesistön varrella, mitä Vuolvojaure on, hieman vain ylempänä. En päässyt huonon tien takia sinne asti, ja palasin takaisinpäin.

Tieltä näkyi järvi sadan metrin päässä ja päätin käydä kokeilemassa. Heittelin lotto kovimpiin tyrskyihin ja sieltä alkoi ahvenia tulemaan. Sitten oli tietysti myöskin hauki kiinni, mutta se pääsi karkuun onneksi. Vaihdoin paikkaa vielä tuulisemmalle rannalle ja vielä niemen kärkeen ja punapilkkuista lottoa heitin vasten tuulta. Sieltä tärppäsi reilu nelikymppinen harri. Päätin ottaa sen ruokakalaksi. Ahvenia tuli ehkä 10-15 kappaletta ylös asti. Suurin 520 grammaa ja pienin ehkä 250 grammaa. Kaikki siis ruokakaloja. Päätin huvikseni ottaa muutaman opetusvideon, miten kalastetaan eräällä Merikarvialla valmistetulla heittoperholla. Suomeksi, Englanniksi ja Ruotsiksi sain otettua, mutta kun olin Venäjää vääntämässä, niin ei kalaa enään tullut. Tosin se mun Venäjä on sitä, miltä se Suomalaisen korvaan Venäjältä kuulostaa, eli ei Ahti varmaan ymmärtänyt antaa ahvenia, eikä edes Päär pieniä kaloja.

Syönti siis hiipui siltä paikalta ja päätin kokeilla toisaalla. Ei parempi onni sieläkään ja kattelin metiköstä sopivaa tervaskantoa, mistä ottaa vähän polttopuuta. Paistelin paketin Wilhelmiä. Ensimmäinen ja toinen meni melko jouhevasti. Kolmas oli enään hyvän makuinen ja neljäs oli jo vähän liikaa, mutta eihän sitä kannata semmosia makkaroita jättää syömättä. Tämä paketillinen nimittäin on kulkenut jo edellisreissulla Norjassa Lyngenillä ja sen jälkeen pitkän pakastuksen jälkeen päässyt taas reissuun. Ei varmaan säilyvyyttä ois paljoa enään ollut avatulla paketilla. Keräilin kamppeet kasaan ja palasin autolle.

Nyt lähdin ajelemaan Örnvikiä kohti. Ohimennessä pysähdyin viimevuotisella "saunarannalla". Ei ollut runko enään pystyssä, mutta tulipesä oli. Siihen ois ollut helppo taas sauna pystyttää. Liekkö tulva vienyt rungon, kun oli rakennettu niin lähelle jokea. Ei tullut kalaa niiltä vesiltä, kun vesikin oli matalalla ja huristelin Örnvikiin. Kävin kattelemassa Tjeggelvaksen rannalla ja olihan se melko pelottavaa katella peilityyneen järveen isolta rantakiveltä suoraan alaspäin, missä oli näkyvyys jotain 11-12 metriä talvella. Nyt ei illalla hämärässä paljoa näkynyt, ehkä "vain" noin 6-8 metriä. Heitin muutaman kerran uistetta ihan vain huvin vuoksi. Palasin autolle ja ajelin pari kilsaa takaisinpäin sopivalle nuotiopaikalle. Keräsin tervaspuita ja sytyttelin roihun. Valmistelin harjuksen savustusta varten. Savustaminen kotona grillissä tain nuotion lämmössä onnistuu helposti. Foliota alle, siihen päälle leppäpurut, leivinpaperi kalan ja purujen väliin ja folio päälle. Tiukka paketti ei päästä savuja läpi ja avattu harjus kypsyy vartissa. Keitin taas aamuksi vedet valmiiksi ja pistin nukkumaan.

Torstai 22.8

Torstai aukeni vaihteeksi teekupposilla. Kävin kokeilemassa jotain Tjeggelvakseen laskevaa puroa, mutta se oli tyhjä. Sieltä tullessa löytyi hyvä mustikkapaikka. Melko nopeasti sai muutaman desin kerättyä lippalakkiin ja tulin epähuomiossa syöneeksi ne kaikki. Isoja marjoja vähälehtisissä varsissa. Oli helppo poimia ja kun karhun elämääkin miettii, niin kyllä se melko nopeasti vetäisee kilonkin niitä kuonoonsa sieltä, jos ei tarvi roskista välittää.

Lähdin ajelemaan vähän Tjeggelvasta alaspäin ja pysähdyin tarkotuksella semmoselle paikalle, mistä ei järven rantaan pääse ilman pientä kävelyä (puoli kilsaa). Ei ainakaan ihan kaikki olleet sielä käyneet, kun ei ihan tienvarsipaikka ollut. Heittelin taimenten toivossa taas karikkoa, mutta eipähän sieltä mitään tullut. Menin tarkoituksella taas tuulisimmalle rannalle ja tuulennopeus oli varmasti kymmenen metrin luokkaa. Tyrskyistä olen ennenkin saanut kalaa Arjeplogin seudulla (pitäs opetella kotonaki tyrskyissä kalastamaan). Vaihdoin siiman päähän punaisen loton ja eka heitolla samasta paikasta tarrasi alamittainen harri. Päästin sen takaisin ja kohta tulikin 43 senttinen ja 570 grammainen harjus. Pari pienempää tuli lisäksi ylös ja joku nelikymppinen oli myöskin kiinni. Piti pikkuhiljaa alkaa uskomaan siihen punaiseen lottoon. Siinä on jokin juttu, mikä tekee siitä pyytävän uistimen.

Parin kilsan paikanvaihto ja taas kohti kovimpia tyrskyjä. Tuuli puhalsi suoraan monta kilsaa leveän järven yli ja aallot oli ehkä metrin luokkaa kovimmillaan. Nyt ei lottokaan antanut kalaa ja testasin matosyöttiä. Päätin, että heitän kymmenen kertaa, viisi toisella ja viisi toisella niemen kärjellä. Jos ei tule kalaa, niin lähden rappenille. Kahdeksannella heitolla Karikon avulla uitettua matoa seurasi harjus. Uittelin syöttiä pari kertaa edestakaisin rannassa ja sehän nappasi kiinni. 41 cm ja 520 grammaa painava harjus taipui melko nopeasti. Muutamia heittoja vielä, mutta ei tullut muuta kalaa.

Iltakuuden aikaan olin Saddegavva-nimisessä paikassa Tjeggelaveksen rannalla. Jos haluaa rauhassa olla hiekkarannalla, riittävän syrjässä, niin kannattaa harkita Saddegavvaa. Hieno hiekkaranta, kallioista seutuakin löytyy ympäriltä ja varmasti saa olla rauhassa. Aurinko laskee horisonttiin, niinkuin merellä olisi. Tein pienen videonpätkän miehestä joka haaksirikkoutuu "autiolle" saarelle. (JUONENPALJASTUKSIA) Kaveri löytää koukun ja siimaa, ja onnistuu punaisten marjojen avulla saalistamaan kalan. Hiekasta törröttää paistinpannu ja sillä mies päättää paistaa saaliinsa. Kun nuotio on saatu kyhättyä, mies hoksaa lähteä etsimään hedelmiä. Hän löytää banaanipuun, omenapuun ja ananaspurkkipuun. Juuri kun haaksirikkoutunut on nostamassa pannua tulelle paistaakseen kalaa, hän kuulee askelia. Selän taakse on ilmestynyt valtavan kokoinen ruma ja pelottava Viikinki. Ukolla on ruskeat pitkät viikset, ruskea tukka, karvalakki, ruudullinen viitta, mustat housut ja saappaat. "Välkommen till Sverige" Mies pelästyy ja juoksee takaisin mereen, eikä palaa enään koskaan tälle kirotulle maaperälle.

Perjantai 22.9

Perjantain aamu valkenee Rappenin rannalla. Tuttu kalapaikka kahden pilkkireissun jälkeen antaa aihetta odottaa hyvää saalista. Punainen lotto siiman päässä ja eka heitolla tulee jo alamittainen. Pitkin päivää heittelen karikoille lottoa ja harjuksia tulee. Alamittaisia vähintään. Yhden pidemmän heiton ja lyhyen vajotuksen jälkeen saa kalamiehen hikoamaan. Tunnen kädessäni tärpin, heti pari kovaa potkua, kohta uusi tärppi ja taas pari potkua. Joko iso ahven tai harri kävi yrittämässä. Paikallisten haukien käyttyäytyminen on lähinnä semmosta, että tuntuu, kuin joku tukki tulis perässä ja vasta ihan vieressä hauki huomaa, että "oho, mää oon uistimessa kiinni ja tuo uistin on kiinni jossain narussa. Sen naurun päässä on joku ukko ja se syö mut kohta jos mää en mee karkuun"

Viidennen mitallisen jälkeen jää lotto pohjaan ja pitää alkaa miettimään vaihtoehtoa. Omatekoinen 6 grammaisen loton kopio, 8 grammainen Ottolippa lentää ja jo parin heito jälkeen alkaa kalaa taas tulemaan. Punarunkoinen, kirkaslehtinen lippa ui hieman syvemmällä, mutta sehän ei haittaa. Lentomatkakin on pidempi, kuin 9 grammaisella muovikuorisella lotolla. Pienestä poukamasta lähee kaksi haukea, ehkä noin parinkilon kaloja molemmat. Käyn vielä kauempana heittelemässä lippaa, mutta ei tule enään kalaa. Yksi kolmisatainen ahven taipuu haaviin ja sitä väsytellessä elättelen jo toiveita isosta harrista. Ei ollut pettymys sekään silti, hyvä syömäkala kun oli kuitenkin. Päivän aikana tuli huomattua, että tiistaista asti kipeänä ollut nilkka oli turvonnut. Aloin kattomaan, että mikä roska jalkapohjassa on, kun kipeää tekee. Sielä oli semmonen syvä haava, joka aukeili aina vähän väliä. Eipä ne silti kalastamista hiasta. Nopeuttaa vain, kun pitää jokapaikkaan juosta ja ehtiä kalastamaan, ennenkuin huonommaksi nilkka menee. Sillä seudulla ei tasaista rantaa oo, eli neljä päivää tuli kiveltä toiselle hypittyä. Ei ole ihme jos vähän nilkka turpoilee venähyksen jälkeen.

Suomustin osan kaloista ja osan perkasin vain. Kävin autosta hakemassa ämpärin ja evästä. Söin itteni täyteen ja laitoin kalat täynnä vettä olevaan ämpäriin, että pysyvät jokseenkin kylmänä. Lähdin nyt rantoja pitkin kalastelemaan ja jossain välissä oli taas tukki kiinni. Pumppasin kalaa pintaan ja kun se mut huomasi, niin pienen ilmalennon jälkeen siima napsahti poikki. Vaihdoin pinkkirunkoisen kopion siiman päähän. Sekin alkoi tuoda kalaa. Pienen poukaman kohdalla päästiin taas tukkihommiin. Nyt oli kuitenkin vähän voimakkaampi tukki, kun sitä sai vääntää jo tosissaan. Huomasin, että lippa näkyy suupielestä, eli ei ole ainakaan siimankatkeamisen vaaraa, jos pidän sen vain kokoajan tiukalla. Kiskoin hauen väkisin rantaan. Pikainen painoarvio, neljä kiloa ja kala takaisin järveen. Lähtiessään se vielä säikäytti kalamiehen, kun pyytäjä luuli sen olevan avun tarpeessa. Melko vauhdilla lähti hauki ja eipä jäänyt aihetta miettiä, pärjäileekö se vielä. Muutama harri kävi vielä morottamassa ja kello näytti siltä, että pitäis alkaa miettimään paikan vaihtoa.

Kello alkoi toisaalta olemaan jo sitä luokkaa, että jos heti lähtis ajelemaan, niin ois järellisten aikaan kotona. Päätin käydä kaupan kautta, kun oli vaniljaviineri ostamatta. Ajattelin sen tuliaisena viedä, mutta sitä ei löytynyt. Löytyi jotain ihan muuta, mitä ois pitäny viiä jo aiemmin, nimittäin SURSTRÖMMING! Hapansilakkaa. Lähdin ajelemaan Arjeplogista kotia kohti ja jossain välissä pyörähti auton mittariin 0,5 miljoonaa kilometriä. Mulla oli se purkki vänkärinpenkillä ja mietin, mikä täälä autossa haisee. Nuuhkasin sitä purkkia ja eipä sitä tarvinu enään miettiä. Vein purkin peräkonttiin ja jatkoin matkaa. Ihan vain testimielessä, voitte joskus viikon hikoilun jälkeen haistaa kainaloanne. Sieltä löytyy parempi tuoksu, kuin hapansilakkapurkin saumasta valuneesta nesteestä, joka lienee juuri sitä itseään. Näin tuli todettua!


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Igors - Elokuu 30, 2013, 08:32:12 am
KIITOKSIA. Olet kyllä mahtava jätkä sekä ongen, kameran että kynän varressa. Nostan lakkia tuuhean tukkani päältä  ;D kun luen noita juttujasi. Tuon eri uusien paikkojen hakeminen on myös jotakin sellaista jota monen muunkin kannattaisi kokeilla.

..."Hän löytää banaanipuun, omenapuun ja ananaspurkkipuun".  Tässä meinasin melkein ääneen nauraa..


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Tonnikala85 - Elokuu 30, 2013, 22:38:45 pm
Hienoa raporttia jälleen kerran hyvillä kuvilla ja saalistakin sitä vain aina löytyy jostain ;D


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: psychocowboy - Elokuu 31, 2013, 12:56:29 pm
Kerrassaan upeeta settiä Murmelilta. Hienoa lukea tarinaa kun hieman nähty aikaa ja vaivaa reissun eteen. Olisipa itselläkin aikaa ja intoa moiseen reissaamiseen.
Lisää näitä :D


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Marraskuu 30, 2013, 14:40:44 pm
Ensviikon alusta saatte taas raporttia. Arjeplogissa kävimmä vähän pilikillä taas.


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Murmeli - Joulukuu 05, 2013, 15:31:18 pm
Noh laitetaampa raportti tulemaan. Saatte kuvat varmaan huomenna.

Arjeplogissa pilkillä marraskuussa 2013

25.11.2013 Maanantai

Elikkäs taas oli se aika vuodesta, että pilkkimiehen mieli tekee pakkaseen istuskelemaan. Niimpä suunistimme taas Arjeplogia kohti. Kalapaikkoina ne perus järvet missä ollaan käyty jo muutaman kerran aiemmin. Laiskana laahustajana ja köyhänä kalastajana ei meillä ole kelekkaa eikä kenkää millä hiihtää kauemmaksi tiestä. Kun ajelee riittävän korkealle tunturiin ja niin voi itselleen luvata että ollaan hyvillä vesillä, vaikkakin kaikki on tienvarsipaikkoja missä pilkitään. Maanantai, lähtöpäivä sattui syntymäpäiväkseni. Mikäpä sen parempi lahja itelle antaa, kuin viikko pilikillä Ruotsissa! Enemmän siinä on jännitystä kalastaa ulkomailla, kuin kotopuolessa. Ihan senkin takia, että jos joku paikka autostakin lasahtaa tai haavereita sattuu, niin kyllä apu voi olla kauempana. Joku vois näistä ottaa ressiä, mutta minä en. Auton mittarissakin kimaltaa jo 508000 ja rapiat. Moni saattais miettiä lähtöä talvikeleillä tuollaisella autolla. MUTTA KUN VERI VETÄÄ TUNTURIIN, NIIN EI MIKÄÄN OLE ESTEENÄ!

Maanantai-ilta venähti kaverilla merilapin kuppeessa ja yöunet jäi melko vähiin. Tälläkertaa olin saanut mukaan kelpo pilkkimiehen, ainakin kotivesillä. Katotaan miten menee kun ulkomaille lähetään. Kuulemma ensikertaa ulkomaille lähössä kalaan.


26.11.2013 Tiistai

Kolmen aikoihin lähdettiin tiistai aamuna ajelemaan Ruotsia kohti. Ajoa oli edessä viitisen tuntia ja ensimmäisenä keula osoitti kohti Gallajaurea. Kaksi kertaa aiemmin olen siellä kalastanut, kerran kesällä ja kerran keväällä pilkillä. Molemmat kalastuspäivät oli erittäinkin antoisia. Tieto siis oli ainakin että kalaa järvessä oli, kunhan se kohdalle sattuu. Öinen, jouluvalossa kylpevä Arvidsjaur on sellainen tapaus, että se kannattaisi kokea mielestäni ennemmin, kuin joku keskieuroopan joulutori. Tunnelmaa on lähes yhtä paljon, ehkä jopa enemmän. Ei vaan kalamies ehdi pysähtymään, koska solen börjar lysa bakom berget. Nopeasti muutama kuva ja matka jatkuu.

Käymme Arjeplogissa seitsemän aikaan vielä kääntymässä, kun seutu valmistautuu työpäivään. Gallajaurelle on vielä matkaa kolmisen varttia ajoa. Riekko nousi tieltä lentoon ja aamuhämärässä ei osannut tieltä pois suunnistaa, kun varmaan puolisen minuttia lensi vuorotellen auton rinnalla ja etupuolella. Lopulta se kääntyi metsään ja katosi lumisen metsän sekaan. Kahdeksan kieppeillä aurinko alkaa värjäämään taivaanrantaa ja nopeasti kamppeet kasaan ja järvelle. Ensimmäinen tuntuma jäästä on positiivinen, kestää kävellä ja on mitä kairata. Ulkomuistista kävelen parikymmentä metriä rannasta ja siinä pitäis olla jään alla vettä metrin verran. Muutaman reiän kairattua sieltä yksi kolmisatainen nappaa lappiloisteen alla uitettuun matoon. Joitakin tunteja pilkitään, eikä sieltä muuta tule. Puolentoista tunnin yöunet verottaa pilkkimistä jonkin verran. Ei taho kalamies jaksaa. Aurinkoa ei paljon nähty aamun aikana ja alettiin jo valmistautua paikanvaihtoon. Ei tullut tälläkertaa isompaa kalaa.

Kerättiin kamppeet autoon ja lähdettiin huristelemaan seuraavaa paikkaa kohti. Rappen tulisi olemaan seuraavan päivän kohde. Ajeltiin samalle levennykselle, mihin ollaan auto jätetty jo parilla edellisreissulla. Lunta oli nelisenkymmentä senttiä parkkipaikalla ja sitä saikin jonkinaikaa lapioida autolapiolla että auton sai pois tieltä. Liikennettäkin oli yllättävän paljon, kun tien päässä on suurehko mökkikylä. Kun auto oli parkissa, lähdin hakemaan metiköstä jotain mikä palais ja lämmittäis ruuan meille. Viikon ainoa nuotio syttyikin viimein ja siinä tuulessa ja kylmässä saatiin melkoinen ateria valmistettua ja nautittua. Ateria nautittiin vain hieman eri tavalla, kuin tähän mennessä ollaan totuttu. Yksi ruokalaji kerrallaan. Muuten olisi ollut melkoinen säätäminen jos kaikki ois kerralla kasattu yhteen astiaan niin, että kaikki ois vielä lämpimiä.

Kuuden aikaan valmistauduttiin ensimmäiseen yöuneen. Majoitteena oli tietysti auto, eikä teltta niinkuin monella muulla vois olla. Sinne sitä tulikin kömmittyä uuteen huippukalliiseen makuupussiin (n.25 €). Ja ei muuta silmät kiinni ja uneksimaan.


27.11.2013 Keskiviikko

Kello soi kahdeksan aikaan, mutta eipä sitä jaksanut nousta, kun untakin oli vasta 12,5 tuntia takana. Vielä kaksi tuntia nukuttiin ja tulipa tehtyä oma ennätys yöunien pituudessa. Pikaisesti tavarat ahkioon ja järvelle. Jäätä oli kymmenen senttiä ja jo toisella reiällä nappasi harjus. Pieni oli, mutta kala kuitenkin. Kaverikin sai vielä harrin, tosin vielä hieman pienemmän. Muutaman reiän jälkeen tuli jo mitallinen, 440 grammainen harri. Kohta tuli 430 g ja lopuksi vielä yksi, ehkä 350 g. Kolme otti papukaijan värisen Kuusamon Lappiloisteen alla uitettuun kastematoon ja yksi tuli mustapunaisella Tiuran lätkällä. Välillä käytiin keittelemässä retkikeittimellä termarit täyteen kuumaa vettä. Siihen tuli liotettua kaakaojauhetta ja nötkötti meni nätisti leivän päällä kuuman kaakaon kans. Päivä alkoi taas kääntymään iltaan ja palailtuamme takaisin kaveri kiskaisi vanhasta reiästä 480 grammaisen harjuksen. Ennätys meni uusiksi. Käytiin läpi vielä vanhat reiät, mutta ei sieltä sitten muuta tullutkaan.

Uudeksi suunnaksi valikoitui Vuoggatjalmjaure, mistä ollaan joskus joku rautu ylös saatu. Arjeplogin Ica näran ja valtavan kokoisten kaloreiltaan varmasti raskassarjalaisten vaniljaviinereiden vauhdittamina jatkettiin matkaa. Lisäksi tuli kotiin viemisiksi ostettua halapaa riisipuurua. Puoli kiloa sai eurolla, eli ei oo kallista ja lämmitettynä erinomaista syötynäkin. Ajokeli meni illan aikana niin mahottomaksi, että joutu välillä odottelemaan tuiskun laantumista. Pahimmillaan pystyi satasen alueella ajamaan vain kahtakymppiä. Lopulta jäätiin parkkipaikalle yöksi tien varteen, kun ei sillä oo väliä ajaako sinne kalapaikalle aamulla vai illalla.


28.11.2013 Torstai

Taas vierähti varmaan 12 tuntia makuupussissa. Keli oli mitä parhain ja siinä ylös noustua tuli huomattua, että vieressä oleva järvi oli yliasti sulana. Mitenhän parikymmentä kilsaa ylempänä on jäätä? No, olihan sitä. Sädvajaure sattuu vain olemaan säännöstetty ja siinähän se vesi pääseekin liikkumaan sen verran, ettei jäätä ihan heti järveen tulekaan. Vuoggatjålmjaure olikin ihan jäässä heti alaosan koskenniskalta ylöspäin. Hieman ennen järveä komia ukkomettokin nousi tieltä siivilleen. Ihan ei kuvaa ehtinyt ottaa. Ulkomuistin mukaan ajelin sille paikalle, missä muistelin viime syksynä pilkkimiesten nostelleen kalaa. Ukot meni rannasta pitkälle järven keskikohtaa päin. Rannasta pohja syveni nopeasti ja parinkymmenen metrin päässä alkoi taas nousta ylöspäin. Tästä "välisyvänteestä" viiden metrin vedestä tuli kaksi rautua, huima 25 senttinen ja toinen vielä parempi kala, ehkä 10 senttinen. Kun alamittaa ei ole, niin molemmat otin paistettavaksi. Muutama reikä tehtiin vielä rannasta ulospäin, mutta ei sitä sitten enään enempää kalaa tullutkaan.

Kello oli päivällä kahdentoista, kun ajateltiin mennä vielä ylemmäs, lähemmäksi Norjaa. Nyt oli järveltä rajalle enään noin 25 kilsaa. Tjaktjaurelta löytyi autolle taas paikka tienvarresta. Äkkiä roinat rantaan ja päivän ateriaa valmistelemaan (veden keitto termariin). Kairasin reiän ja nostin siitä termarillisen vettä. Tuuli oli yltynyt jonkin verran ja irtolumi pölisi. Polkaisin rantapenkkaan lumeen kolon ja sytytin keittimen liekin ja nostin pakin lämpenemään. Tein toisen reiän vielä hieman kauemmaksi rannasta ja laitoin sinne minivirveliin Kapraalin lätkän alle matosyötin odottelemaan. Kohta oli vesi kiehahtanut ja kaatelin sen termariin. Jäällä oli loskaa ja vettä ja odoteltiin josko sitä jotain sattuis tulemaan. Silloin vapa niiasi. Syöksyin sitä kohti, kaaduin mennessä vesilammikkoon ja sain vavan käteeni. Tunsin että joku oli tarttunut syöttiin. Ajatuksissa vilahteli mitallinen harjus. Nostelin pilkkireiästä lunta pois ja vedin kalan jäälle. Taas koettiin niitä hetkiä, minkä takia ihminen saa itsensä liikkeelle. Jäällä potkiskeli mitallinen taimen! Voi sitä huudon määrää ja fiilistä, minkä tuonkokoinen kala saa aikaan. Kala jäi omasta ennätyksestä 2,41 kiloa, mutta fiilikset oli kymmenkertaiset siihen 2,88 kg taimeneen verrattuna, jonka sain virvelillä joskus pari vuotta aiemmin.

Muutaman kuvan jälkeen päättyi ahtaajien lakko ja avasin termarin ja aloin tyytyväisenä päivän tulokseen nauttimaan kuivaa pullaa ja nötköttiä leivän kanssa. Pistin varmuuden vuoksi vielä muutaman vavan odottelemaan liikkuvaa kalaa. Kun kiintiö on täynnä ja mies tyytyväinen, niin eipä Ahtikaan silloin enään ole velvollinen antamaan saalista. Menisi muuten ahneuden puolelle. Yöksi laitoin vielä muutaman syötin odottelemaan josko kala yöllä sattuisi syötin nappaamaan.


29.11.2013 Perjantai

Kuuden aikaan kävin koukut hakemassa pois ja yksi pieni taimen siellä sattui olemaan. Kun koukku oli niin syvällä kurkussa, niin en viitsinyt pistää kalaa takaisin. Suomessa olisi pitänyt palauttaa, mutta en tiedä miten Ruotsin puolella menetellään, jos kala tarttuu vaikka silmästä koukkuun.

Ikkunat oli paksussa jäässä ja pakkanen oli laskenut kymmeneen asteeseen. Niitä sai hetken sulatella ja koputella ennenkuin pystyi lähteä ajelemaan. Nyt ajeltiin Laisvallin läpi Laisanille. Audi testaili jotain uutta pikkuautoa, kun ensin tuli vastaan Q7, sitten semmonen pikselimössöauto ja kolmantena joku A8 mallinen Audi. Ajeltiin kalapaikalle ja hätisteltiin ohimennen kolme hirveä metikköön. Näkyi järveltä tulevan vielä kolme hirveä lisää. Mikä lie testiajo niilläki kun kolmen porukoissa menevät?

Keli oli tyyni, aurinkoinen ja kylmä. Ylempänä järvellä höyry nousi vedestä, kun virtaus ilmeisesti piti jääkannen sieltä alueelta pois kokonaan. Järven molemmissa päissä menee joki ja vettä kulkeutunee läpi jonkin verran. Laisan laskee vetensä Uumajan läpi itämereen ja taimenta on ainakin viimekesäisen reissun perusteella, kun kaverit siellä sattuivat käymään. Reissun suurin oli ollut 55 sentin taimen. Ja takaisin jäälle. Kairailin jäähän sopivaa holea taasen ja satuin kurkkaamaan näkymiä siellä jään alla, kun olin Tiuran lätkän sinne ensin pudottanut. No mitäs siellä näkyikään. Kolmen metrin vedessä heiluttelin lätkää ja syvän puolelta alkoi isohko taimen lipua kohti. Eipä pötkylä napannut syöttiin. Liekkö edes haistoi sitä. Kääntyi vaaksan mitan päässä kohti toista, viiden metrin päässä olevaa syöttiä, mutta ei ottanut siihenkään. Taasen keiteltiin termari täyteen ja nautittiin rieskan päällä italiansalaattia, oltermannia ja jottain kinkkua. Sopivasti yksi keikko täytti alakerran ja jonkin hetken jälkeen mietittiin, josko sitä paikkaa taas vaihdettais viimeisen kerran.

Seuraava paikka oli taas yksi tienvarsipaikka tälläkertaa jää paikan nimi muuten sanomatta. Ihan vain niin helpon saavutettavuuden, mutta kuulopuheiden niin suurten kalojen takia. Pakkanen oli kivunnut neljääntoista asteeseen. Aurinko oli noussut horisontin yläpuolelle ja se nähtiin siis ensikertaa koko reissun aikana. Auto parkkiin ja kamat kasaan. Hangessa kiskottiin ahkiota parisataa metriä ja sieltä se lampi sitten löytyikin. Vesi oli kesäisen reissun perusteella tummahkoa ja lampi olemukseltaan matala. Siis erinomainen hauki- ja ahvenpaikka. Ensimmäinen reikä 15 senttiseen jäähän. Vettä alla puoli metriä. Kaveri ehti tulla jo viereen, mutta sanoin että ei jäädä tähän. Parikymmentä metriä siirryttiin kauemmaksi ja sitten vain uutta reikää. Nyt oli vettä ehkä 70 senttiä. Mahtuu kala uimaan. Kolme ahventa tuli, kaikki 300-400 grammaa. Palauttelin kalat takaisin, kun ei kohta muuta tullutkaan.

Kiersin ympäri lampea ja joka puolella tuntui vettä olevan saman verran. Toisella puolella pysähdyin hetkeksi istuskelemaan ja aloin uittamaan Nilsmasterin kuoreenväristä tasuria. Ensin täräytti kolmisatanen. Sitten nelisatanen, viissatanen, pari kolme-nelisatasta ja kohta jotain vähän isompaa. Tunsin että nyt on kaliiperi suurempi mitä tähän mennessä. Körmy nousi putkeen ja irtosi juuri pinnassa. Kala oli mutkalla siten, että kiduskansi oli auki ja törötti veden yläpuolella. Tarrasin kiduskannesta kaksinkäsin kiinni ja heitin kalan jäälle. Fiilis oli taasen uskomaton. Talven ennätys oli jo 790 grammaa ja oltiin marraskuulla. Pituutta kalalla oli 40 senttiä. Keväällä olis sama kala voinut olla vielä enempi, mutta hyvänkokoinen oli kyllä jo nytkin. Kaveri kairasi itselleen viiden metrin päähän oman passipaikan. Kolme ahventa se tasurilla nosti siitä ja kun ei hetkeen mitään tullut ja kuulemma oli kylmä, niin päätti lähteä jo autolle. Itse sain vielä jonkusen kalan ja kun ne perkasin, kävin vielä varmuudenvuoksi kokeilemassa kaverin mestoja. Kolme ahventa sain vielä lisää ja yhteensä kolmetoista kalaa niitä olikin jo kertynyt itelle. Kaikki hyviä ruokakaloja. Perkailin omat ja kaverin kalat nopiasti ja kun fiilikset on katossa, niin ei kylmyyskään tunnu sormissa vaikka kuinka niitä jäisessä vedessä pesisi. Hyvä totutella pakkaseen jo näin aikaisessa vaihteessa. Talvi kun on vasta aluillaan.

Jossain vaiheessa on pakko lopettaa kalastus ja kun päivä alkoi olemaan jo illan puolella, piti se sitten alkaa pakkaamaan autoa paluumatkaa varten. Kaksi ahkiota (suurta pulkkaa) kaikkien muiden tavaroiden kans soluttautui autoon ja käännettiin keula kotia kohti. Luonnollisesti Ica Näran ja vaniljaviinereiden kautta. Sieltä se herkkupala taas löytyi noin neljän euron hintaan ja oltiin kaikin varustein valmis kotimatkaa varten. Arjeplogin eteläpuolella tuli taas jotain autotestaajia vastaan. Kahden Q7 -audin välissä huristeli jotain mikä saa vannoutuneen Audistin kuolaamaan. Valkoinen Audi R8 kiisi tietä pitkin ihan kuin valmiina kiitolaukkaan heti tilaisuuden tullen.

Kaikkien aikojen syntymäpäivät!


Otsikko: Vs: Murmelin raportit Ruotsin puolelta
Kirjoitti: Jonaslindberg - Helmikuu 13, 2015, 22:52:28 pm
Luin sitten kerralla kaikki rapsat, todella koukuttavaa! Älä ihmeessä lopeta kirjoittamista täällä on ainakin  yksi innokas lukija  ;D