Kalakaverit.fi

Yleinen Keskustelu => Etelä-Suomi => Aiheen aloitti: Roki - Elokuu 21, 2012, 16:41:07 pm



Otsikko: Luontoretki soutuveneellä
Kirjoitti: Roki - Elokuu 21, 2012, 16:41:07 pm
Pitkään (jo viitisen vuotta)suunnitteilla ollut jokiristeily toteutui viimeinkin.Kohteena oli siis pieni virmajoki josta liikkeelle lähdettiin.
Tosin ennen lähtöä joutui hieman paikkailemaan kalustona ollutta soutuvenettä lasikuidulla muutamasta kohdin.

Jokihan ei ollut mitenkään tuttu entuudestaan,joten jonkinmoinen seikkailu siis luvassa oli.Se tosin tiedettiin että ainakin kanoottikelpoinen reitti olisi.
Veneen lasku tehtiin silosaaren myllyn alapuolelta,ja ennen kuin edes päästiin kunnolla liikkeelle oltiin jo jumissa.tässä vaiheessa kävi jo mielessä,että mitähän tästä oikein tulee.No liikkeelle kuitenkin päästiin,ja huomattiinkin hyvin pian että virtahan kuljettaa meitä ihan itsestään.Ei tarvitse kuin hiukan vain ohjailla.Helppoa kuin heinän teko.Pieniä pulmia matkaan toi lukuisat kiven murikat jotka murjoivat armotta soutuveneen pohjaa.Eikä liion matkantekoa helpottaneet joen yli kaatuneet risut ja puut.Oli muuten hyvä että oli kirves mukana.

Alku oli siis vaivalloista,mutta seikkailemaanhan oli lähdettykin.Välillä kahlattiin ja lasketeltiin venettä alaspäin keulaköydestä kiinnipitäen.
Voi tietysti olla niinkin että promille määrän pienuus sai meidät alkumatkassa ehkä hieman ylivarovaiseksi.Muutama olut tölkki myöhemmin reitti alkoikin muuttua helppokulkuisemmaksi ja kun kelikin oli mallia shortsit ja t paita,niin hyvinhän tuolla metsän siimeksessä viihtyi.

Vesi joen alku päässä oli hyvinkin kirkasta.Vaikutti jopa siltä että tännehän voisi tulla jopa ihan kalaankin.Kalat erottui nimittäin pohjaa vasten todella selvästi.Lajia ei pystynyt määrittämään,mutta kovasti tuntuivan meitä säikähtävän.Periatteessa tuolla voisi jopa jalokalaakin olla,sillä jokihan laskee muutaman lammen kautta kuolimoon.

Jokeen yhtyvien pelto ojien jälkeen vesi kuitenkin muuttui nopeasti humusmaisen ruskeaksi.Eikä tämän jälkeen pohjaa juuri enää erottanut.Tämän jälkeen joki muuttui melkoisen kapeaksi heinien ja puskien ympäröimäksi uomaksi jonka jälkeen avautuikin ensimmäinen reitin varrella ollut järvi/lampi.tästä eteenpäikin kulku oli helppoa sillä edessä olisi enää pari pientä järveä sekä leveämpi ja hidasvirtainen mustinjoki.

Viimeisenä joenpätkänä oli kuitenikin vielä kiesilänjoki jossa taas riitti pelkkä veneen ohjastelu melojen avulla.Tällä osuudelta löytyi kuitenkin yksi vauhtipätkä,joka toi hieman loppu jännitystä sillä soutuuveneemme ei enää ollut oikein hallinnassa.Lyhyehkössä kosken tai nopeamman virran kohdalla vauhtimme kiihtyikin niin että ei auttanut muu kuin toivoa että veneemme ei käänny poikittain virrassa ja kaadu.

Tämä olikin lähellä sillä pyörähdimme tuossa mainitussa koskessa 180 astetta.Eli laskimme alaspäin perä edellä.
Kun tästä selvittiin alkoikin jo kuulua valtatiellä kulkevien autojen ääniä.olimme siis lähellä pääte pistettämme.
Loppu sujuikin leppoisasti virran mukana hiljalleen lipuessa.

Kaiken kaikkiaan erittäin mukava reissu.Ja tämä tehdäänkin keväällä sitten uudestaa.
Tästä jäi myös jonkinmoinen kipinä näihin jokiin ja joskus vielä se inkkari kanootti hankitaan.

Jostain  kumman syystä suurin osa napsituista kuvista oli niin tärähtäneitä ettei niistä saa mitään selvää.Tässä kuitenkin muutama.